Vasemmistoliiton Uudenmaan piiritoimikunta tutustui tiistaina Kansan Arkiston tiloihin ja toimintaan Helsingin Kalliossa. Esittelijänä oli vuoden 2010 alusta arkiston johtajana toiminut Marita Jalkanen.
Kansan Arkiston perustehtävänä on Suomen vasemmistolaisen työväenliikkeen ja kansalaisjärjestöjen asiakirja-aineistosta huolehtiminen. Arkiston kokoelmat karttuvat järjestöjen ja yksityishenkilöitten luovutusten kautta. Pääasiassa paperimuotoista aineistoa ollaan alettu digitalisoida, joka on iso työ, mutta helpottaa jatkossa aineistojen käyttämistä.
Piiritoimikunnan jäseniä kiinnostivatkin monet käytännön kysymykset arkistointiin liittyen. Jalkanen kertoi, että erilaisten sähköisten formaattien kanssa ollaan välillä ongelmissa, mutta arkisto ottaa käytännössä vastaan aineistoa muodossa kuin muodossa.
– Digitalisoitavan aineistosta on muistettava, että alkuperäinen aineisto aina säilyy jälkipolville. Digitoitua aineistoa on kuitenkin helpompi luovuttaa esimerkiksi tutkijoiden käyttöön kuin alkuperäistä.
Erkki Ollakka Karkkilasta oli kiinnostunut löytämään työväentalojen rakennuspiirustuksia. Ahmoon työväentalo on parhaillaan remontissa ja alkuperäiset rakennuspiirustukset helpottaisivat hän mukaansa tämänkaltaisissa urakoissa.
Uudenmaan piirijärjestön puheenjohtaja Kati Tyystjärveä kiinnosti työnjako museoitten kanssa.
– Paikalliset museot kuten esimerkiksi Vantaan kaupunginmuseo on luonnollisesti kiinnostunut myös meidän liikkeemme historiasta. On hyvä että museoilla ja arkistolla on selkeä työnjako: esineet kuuluvat museolle ja kirjallinen aineisto, kuten esimerkiksi pöytäkirjat, Kansan Arkistolle.
Piiritoimikunta ideoi yhteistyötä Kansan Arkiston kanssa muun muassa koulutuksen järjestämisessä.
Uudenmaan piirijärjestö voisi Tyystjärven mukaan järjestää koulutustilaisuuden puolueosastoille siitä, millä tavalla toimintaa kannattaa ja pitää arkistoida ja miten arkistot toimitetaan Kansan Arkistoon.