– Ei ainuttakaan ministeriä paikalla, poliittinen skandaali, SDP:n Jukka Gustafsson totesi keskiviikkona, kun eduskunta keskiviikkona keskusteli valtiontalouden kehyksistä vuosille 2011 – 2014
– Käsittämätöntä, ei kiinnosta pääministeriä, ei kiinnosta valtiovarainministeriä, Vasemmistoliiton Martti Korhonen jatkoi.
He eivät olleet ainoat.
Esko-Juhani Tennilällä (vas.) oli selitys.
– He ovat poissa, koska tämä on näennäinen keskustelu. Todellista keskustelua käyvät Sailas, Wahlroos ja IMF, hän sanoi.
Vastuu seuraavalle hallitukselle
Vaikka ministereillä ei ollut aikaa kuunnella kansanedustajien näkemyksiä lähivuosien talouspanoksista, istunnossa käytiin palautekeskustelua Suomen kärvistelystä talouskriisin keskellä yllättävänkin kiihkeään sävyyn.
Syitä talouden epävakauteen löydettiin maan rajojen ulkopuolelta.
– Enää ei riitä, että teemme itse asiat hyvin. Myös muualla talouspolitiikkaa on hoidettava vastuullisesti, Mika Lintilä sanoi keskustan ryhmäpuheessa.
Hän ennusti julkisesta taloudesta puhuessaan, että tasapainottaviin toimenpiteisiin on ryhdyttävä viimeistään ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen. Myös Manninen sysäsi vastuuta tulevalle eduskunnalle.
– Vaalien jälkeen tärkein tehtävä on julkisen talouden tasapainottaminen.
Oppositiosta SDP:n Kari Rajamäki totesikin, että ongelmat on jo siirretty seuraavalle hallitukselle.
Kokoomuksen Petteri Orpo arvioi Suomen selvinneen EU-vertailussa kuin apukoulun priimus. Siihen hänen mukaansa ei kuitenkaan pidä tuudittautua.
– Se, että olemme selviytyjiä, ei vielä tarkoita sitä, että jatkossa pystyisimme rahoittamaan edes nykymuotoisen hyvinvointiyhteiskunnan palveluineen ja tulonsiirtoineen ilman merkittäviä uudistuksia. Emme pysty.
Eläkeiän nosto ei lisää työpaikkoja
Hallituksen lääkkeet talouden tasapainottamiseksi ovat rakenteelliset uudistukset , kuten työurien pidentäminen. Myös menoleikkauksista ja veronkorotuksista puhuttiin. Hallituspuolueille ne kohdistuisivat kulutusveroihin. rakenteisiin puututaan työuria pidentämällä. Käytännössä se tarkoittaisi eläkeiän nostamista, josta on puhuttu paljon puolentoista vuoden aikana.
Monia huoletti nuoriso- ja rakennetyöttömyys. SDP:n Rajamäki ihmetteli sitä, että työllisyysmäärärahat ovat jatkuvasti riittämättömät.
– Suomi on työvoimapolitiikassa jumbosijalla, hän huomautti Suomen selviytymistä kiitelleille.
– Eläkeiän nosto ei tuo yhtään uutta työpaikkaa, arvioi myös Vasemmistoliiton Mikko Kuoppa.
Hän arvioi valtion menokehyksen vaarantavan työmarkkinoille pyrkivien nuorten työllisyyden ja jopa työkyvyn.
Kuoppa vaati lisää rahaa pienituloisten verotuksen keventämiseen, työttömyysturvaan ja työllisyyteen.
– Lapsiperheiden suhteellinen asema tulonjaossa on heikentynyt, hän totesi ja muistutti lapsiköyhyyden lähteneen kasvuun vuonna 1994.
– Sen jälkeen lapsiköyhyys on lähes kolminkertaistunut.
Kehykset leikkaavat tuloja
Kun oikeisto kiitti tiukkoja menokehyksiä siitä, että Suomen talous on ruodussa, Kuoppa arvioi sen vievän tuloja valtiolta. Kun poliisin, tullin, syyttäjien, oikeuslaitoksen, verottajan ja työsuojelun määrärahat ovat riittämättömät, isot verorahat haihtuvat harmaaseen talouteen.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä esitti lisävaroja tienpitoon, radanpitoon ja vesiväyliin sekä joukkoliikenteeseen.
– Opposition ainoa innovaatio on suuret veronkorotukset, kokoomuksen Harri Jaskari kuittasi.
uutiskirje 
