Taantuma iski venäläisiin enemmän kuin alun perin ennakoitiin. Suomessa venäläisten taantuma on näkynyt rekkajonojen katoamisena itärajalta.
Vaikka venäläisrekkoja pidettiin enemmän ongelmana kuin hyödyllisenä asiana, nyt niitä aletaan pikkuhiljaa kaivata takaisin. Työ- ja elinkeinoministeriö on arvioinut, että Suomen kautta kulkenut ulkomaankauppa työllisti huippuvuosina noin 3 500 suomalaista.
Nyt määrä on nopeasti huvennut 1 500:aan.
– Jälleenvienti on ollut lähes yksinomaan autojen vientiä, Suomen Pankin ekonomisti Maija Sirkjärvi toteaa.
Kauttakulkuliikenne ei kuitenkaan näytä palaavan samansuuruisena, vaikka Venäjän talous jälleen palaisi huippulukuihin.
Suomen Pankin mukaan vuonna 2009 Suomen kautta kulkevaa ulkomaankaupan eli niin sanotun transiton arvo oli 14 miljardia euroa. Pudotusta vuoteen 2008 oli reilu 53 prosenttia.
Sirkjärven mukaan jälleenvienti ei välttämättä palaa täysimääräisenä, koska kuljetusreitit Venäjälle ovat jatkuvassa muutoksessa.
– Suomenlahden pohjukkaan on rakennettu uusia satamia ja vanhoja on kohennettu. Osa kauppatavarasta tulee Baltian satamien kautta, osa kulkee maareittä pitkin Keski-Euroopasta.
Suomen vienti junnaa
Maija Sirkjärvi huomauttaa, että Suomen kokonaisvienti Venäjälle ei ole lähtenyt elpymään samassa tahdissa kuin Venäjän tuonti.
Venäjän tuonti kääntyi kasvun puolelle vuoden vaihteessa. Suomen vienti Venäjälle sen sijaan vähentyy edelleen.
– Suomen viennin kehitys Venäjälle pysyttelee sitkeästi nollaviivan alapuolella, Sirkjärvi sanoo.
Hänen mukaansa syynä on Suomen viennin rakenne. Suomen kautta viedään henkilöautoja ja oma vienti koostuu pääosin erilaisista koneista ja laitteista. Kauttakulkukauppa ja Suomen varsinainen vienti Venäjälle koostuvat siten hyödykkeistä, joiden kysyntä on huipussaan nousukaudella, mutta romahtaa taantumassa lähes nollaan.
Elpyykö Venäjä?
Finanssikriisi iski Venäjään pahemmin kuin luultiin. Venäjän päättäjät ja ekonomistit kuvittelivat kriisin alkuvaiheessa, että öljyn ja kaasun vientiin nojautuva Venäjä ei amerikkalaisten pankkien kaatumisesta hetkahda.
Toisin kävi. Kriisi osoitti, että Venäjän talous on tiukasti globalisoitunut. Suomen Pankin tutkimuspäällikön Ilkka Korhosen mukaan syitä on useita.
– Venäjän talous on hyvin riippuvainen ulkomaisista investoinneista, jotka romahtivat finanssikriisin seurauksena. Heikentynyt rupla taas leikkasi reaalipalkkoja, mikä johti yksityisen kulutuksen heikkenemiseen.
Samalla Venäjän viennin arvo leikkaantui öljyn hinnan laskun myötä. Myös viennin volyymit laskivat, koska kaasun kysyntä Euroopassa väheni.
Ekonomisti Laura Solanko ennakoi, että Venäjän talouden nousu on kiinni siitä, miten maa saa pankkisektorinsa toimimaan.
– Taloudessa on toiveikkuutta ja hentoja merkkejä kotimaisen pankkisektorin toipumisesta. Luottotappiot ovat toistaiseksi hallinnassa. Pankit ovat keskimäärin hyvin pääomitettuja, Solanko sanoo.
Solanko kiteyttää Venäjän talouden kasvun kulmakiviksi kaksi seikkaa: pankkisektorin toipumisen sekä ulkopuolisten investointien elpymisen.
uutiskirje 
