Kansainvälisesti arvostettu verotuksen asiantuntija, professori Matti Tuomala kuittaa hurskasteluksi puheet, ettei verotusta uudistamaan asetetun Hetemäen työryhmän toimeksiantoon jo liittynyt poliittista ohjausta. Hän arvostelee myös tapaa, jolla verouudistusta on lähdetty rakentamaan.
– Sata-komitea annettiin kepulle ja nyt kyseessä oli kokoomuksen ryhmä. Teeskennellään vaan, että kyse on jostain muusta.
Kataisen käytös paljastaa
Tuomaisen mukaan valtiovarainministeri Jyrki Kataisen viimeaikainen esiintyminen todistaa politiikan olevan nyt mukana veropelissäkin.
Kataisen käytöksessä on paljon paljastavaa. Hän on eri yhteyksissä korostanut, ettei ota antaa verokysymyksiin – ”…kun tulee tämä väliraporttikin ennen juhannusta”.
Päivää ennen raporttia hän vielä ilmoitti, ettei mitään veromuutoksia voi tehdä. Ajat ovat niin vaikeat. Verouudistus olisi Kataisesta ollut Suomen kannalta poliittisesti edullinen ratkaisu, mutta ”meillä oli uskallusta jättää uudistus tekemättä”.
– Veromuutoksia ei voitu tehdä hyvänä aikana, eikä niitä voi tehdä huonona aikana.
Tuomala pitää tätä lopputulosta ”mielenkiintoisena” ja tulkitsee sen tarkoittavan sitä, että on tiettyjä poliittisia näkemyksiä, joiden perusteella ei kaikkein räikeimpiäkään epäkohtia voi korjata.
Vaalirahoittajat vaikuttamassa?
Kataisen toimintaan voi liittyä selitystä vaalirahoituskuvioistakin.
Vaalit ovat lähellä ja kynnys poliittisia intohimoja synnyttäviin toimiin ryhtymiselle on korkea. Vaalien takia niihin ei uskalleta ryhtyä.
Hallitus on nyt toimitusministeriö. Se on ollut sitä jo siitä lähtien, kun Matti Vanhanen ilmoitti vetäytyvänsä.
– Jarrutteluun voi olla oma syynsä kritiikillä, jota verotyöryhmän yrityksiä koskevat esitykset ovat saaneet EK:n ja Suomen Yrittäjien suunnalta, päättelee Matti Tuomala.
Thatcherismin kierrätystä
Hetemäen työryhmän väliraportin keskeisin tavoite on verotuksen painopisteen siirtäminen työn verotuksesta kulutuksen verotukseen.
– Thatcherismin kierrätystä, sanoo Tuomala ja kysyy, mihin työryhmä perustaa tämän perustavanlaatuisen tavoiteasettelunsa. Raportista hän ei perusteluja löydä.
– Raportti ei esitä tutkimuksen perustuvia perusteluja sille, miksi niin olisi hyvä tehdä.
Sen sijaan Tuomala sanoo, ettei alan parhaasta kansainvälisestä tutkimuksesta löydy mitään näyttöä, jossa voi sanoa olevan tukea verotyöryhmän väliraportin keskeiselle viestille.
Arvostetussa brittiläisessä taustaraportissa (Mirrlees Review) tuodaan päinvastoin esille nimenomaan se, että tutkimusten perusteella ei ole näyttöä siitä, että tällaisella verotuksen painopisteen muuttamisella olisi vaikutusta esimerkiksi työllisyyteen
– Kun ryhmällä ei ole esittää näkemykselleen mitään tutkimukseen nojaavia perusteluja, jää se poliittisen hokeman tasolle.
Resursseja hukattu
Tuomala kehottaa muistelemaan, mikä olikaan Margaret Thatcherin suosikkislogan. Ettei se vaan ollut jotain siihen suuntaan, että työn verotuksesta pitää siirtyä hyödykkeiden tai epäsuoraan verotukseen. Siihen liittyi vielä tavoite siitä, että ihmisille pitää jättää vapaus päättää, mihin rahansa käyttävät.
Painopisteen muuttamisvaatimukset saivat myös Suomessa kannatusta erityisesti oikeistopolitiikkojen keskuudessa. Hokema on taas reilun 20 vuoden jälkeen palannut suomalaiseen veropolitiikan iskulausearsenaaliin. Se vilahtelee myös Hetemäen veroryhmän jäsenten ja valtionvarainministeri Kataisen puheissa. Hämärää hokemaa ei yritetä juurikaan perustella.
Nämä mietteet on jo ajat sitten todettu vain poliittiseksi fraseologiaksi. Poliittisia mielipiteitä asiasta voi esittää, mutta tutkimuksellisiin keinoin ei tätä väitettä saada todistetuksi.
Tuomala sanoo olevansa tutkijana harmissaan.
– Jos nyt käytetyt resurssit olisi valjastettu tekemään tieteellisiä taustaselvityksiä verotuksesta, olisi saatu tärkeätä tietoa pitkän aikavälin ratkaisujen pohjaksi ja samalla pystytty kouluttamaan nuoren polven ekonomisteja tällaiseen tutkimukseen.
Komiikkaakin mukana
Tuomala pitää koomisena sellaista verouudistusehdotusta, jossa yritetään arvioida uudistuksen vaikutuksia, mutta jätetään selvittämättä, miten ne rahoitetaan. Hetemäen työryhmä on toiminut näin, kun se päätyy 1,2 miljardin euron rahoitusaukon sisältävään lopputulokseen.
– Jos vähennetään veromäärää, tulisi olla tieto siitä, miten vähennys kuitataan. Leikataanko menoja vai otetaanko lisää velkaa vai mitä tehdään.
Tuomalan mielestä olisikin ollut parempi, jos tässä väliraportissa olisi keskitytty vain yritys- ja pääomaverotuksen ongelmien korjaamiseen. Olisi ollut parempi tehdä paljon selkeämpi analyysi siitä, mitä räikeitä epäkohtia nykyjärjestelmässä on ja sitten esitelty selkeämmin, minkälaisia erilaisia mahdollisia vaihtoehtoja on olemassa.