Pirkanmaan ely-keskuksen ylijohtaja Riitta Varpe tyrmää Mäntän paperitehtaan johtaja Jori Sahlsténin ehdotuksen toisen tiivispaperikoneen uudistamisesta työvoimapoliittisen investointituen avulla. Näin voitaisiin Sahlsténin mukaan ehkä turvata osa nyt uhattuna olevista työpaikoista.
– Jos on kyse isosta yrityksestä, suora investointituki ei ole mahdollista. Se on EU:n yritystukidirektiivien vastaista, Varpe sanoo.
Koulutustuki mahdollinen
Työvoimapoliittinen koulutustukea voidaan myöntää niin isolle kuin pienellekin yritykselle silloin, jos yritys investoi ja investointi aiheuttaa rekrytointi- tai koulutustarpeita henkilökunnalle ja jos henkilöt muuten joutuisivat työttömiksi.
Tätä tukimuotoa on käytetty työttömyysuhan alla oleviin henkilöihin esimerkiksi UPM-Kymmenellä Valkeakoskella. Paperikonetyöntekijöitä on esimerkiksi koulutettu työskentelemään sahalle ja energiakattilavalvomoon.
– Näistä on hyviä kokemuksia ja ne on aina toteutettu yhdessä yrityksen kanssa siten, että yritys on maksanut vähintään 50 prosenttia, mutta joskus jopa 75 prosenttia. Saatavissa oleva tuki vaihtelee 25-50 prosentin välillä.
Varpe uskoo, että koulutustukea käytetään Mäntässäkin.
– Jo nyt kartoitamme niin sanottuja piilotyöpaikkoja eli käymme läpi työssäkäyntialueen yritysten kasvu- ja rekrytointisuunnitelmia ja valmistelemme koulutusohjelmien kilpailutusta.
Yksityiskohtaiseen työhön päästään vasta yt-neuvottelujen jälkeen, kun työpaikkansa menettävien koulutustarpeet selviävät.
Tukea infralle ja tutkimukseen
Yritystuissa noudatetaan pk-yritysrajoja. Tukea saavassa yrityksessä voi maksimissaan työskennellä 250 henkeä. Myös taseen loppusumma on määrätty EU:ssa.
Isokin yritys voi silti saada välillisesti tukea joissakin tapauksissa.
– Jos iso yritys laajentaa toimintaansa ja siihen liittyy vaikkapa liikennejärjestelyjä tai liikenneympyrän rakentaminen, niin tämäntyyppiseen infraan on mahdollista myöntää julkista rahaa. Tällöin raha ei mene yrityksen taseeseen vaan ympäristön tukemiseen, Varpe sanoo.
Poikkeuksen tekee myös esimerkiksi koneinvestointi, joka teknologialtaan on täysin uusi ja johon liittyy merkittävä tutkimus- ja tuotekehityspanos.
– Tällöin voidaan tukea harkita, koska kyse on innovaatiorahoituksesta ja tutkimus- ja tuotekehityksestä, Varpe sanoo.
Tässäkään tapauksessa ei ole kyse suorasta laiteinvestoinnin rahoituksesta, vaan tutkimuksellisen osuuden tukemisesta Tekes-rahoituksen kautta.
Ruoanlaitto- ja leivinpaperin tuotanto Mäntässä ei ole enää tehtaanjohtaja Sahlsténin mukaan kannattavaa, koska nykyiset tiivispaperikoneet ovat vanhoja. Hän arvelee, ettei niiden toiminnan tehostaminen ole mahdollista. Toisaalta nykyaikaiset koneet eivät enää mahtuisi tehdastiloihin.
Metsä Tissue suunnitteleekin tuotannon jatkamista Saksassa. M-Realilla on siellä sopiva paperikone, josta yhtiö on tehnyt aiesopimuksen.
Yt-neuvottelut maanantaina käynnistänyt Sahlstén on kuitenkin sanonut pitävänsä mahdollisena toiminnan säilyttämistä Mäntässä, jos investointitukia suunnattaisiin nykyisen kaluston uudistamiseen.