Pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin on ensimmäistä kertaa tulossa maininta hiilijalanjäljestä ja ekologisuudesta.
– Mutta se on vain näkökulma. Hyvin yksimielisiä ollaan siitä, että ravintosuositukset ja ympäristöasiat ovat kaksi eri asiaa, toteaa dosentti Ursula Schwab toteaa.
Hän on valtion ravitsemusneuvottelukunnan jäsen ja yksi Suomen edustaja pohjoismaiset ravintosuositukset tekevässä ryhmässä. Schwab työskentelee Itä-Suomen yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikössä.
Se, että ekologisuus on saanut oman kappaleensa monisatasivuisessa suosituksessa, on Schwabin mukaan lähinnä viesti siitä, että ryhmä seuraa ajankohtaista keskustelua ja vastaa sieltä tulevaan huutoon.
Pohjoismaiset ravitsemussuositukset päivitetään kahdeksan vuoden välein. Nyt valmisteltu päivitys julkaistaan vuonna 2012. Sen pohjalta päivitetään kansallinen suositus vuonna 2013.
Schwab uskoo, että tätä kautta ympäristökysymykset päätyvät suomalaisiinkin suosituksiin valistavassa mielessä. Viesti kuuluu, että terveellinen ravitsemus on täysin mahdollista koostaa ekologisesti.
Proteiinin ei tarvitse tulla lihasta
Tehomaatalouden köyhdyttämä maa ei kykene ruokkimaan maapallon räjähdysmäisesti kasvavaa ihmismäärää, minkä vuoksi nälänhätä ja sitä kautta myös sodanuhka kasvaa kaiken aikaa.
Yhtenä ruokapulaa helpottavana tekijänä nähdään lihan korvaaminen kasviksilla.
Valtion ravitsemusneuvottelukunnan lautasmallissa on puolet kasviksia, yksi neljännes lihaa tai kalaa ja yksi neljännes riisiä, pastaa tai perunaa.
– Ravitsemussuosituksessa ei sanota, että meidän pitäisi syödä lihaa, Schwab korostaa.
Ruokaympyrän lihakuvat ovat hänen mukaansa vain esimerkki proteiinista, jota muuten on vaikea kuvata.
Ravitsemussuositus ottaa siis kantaa vain siihen, paljonko proteiinia pitäisi olla lautasella. Proteiini voi yhtä hyvin olla peräisin lihasta, maitovalmisteista, soijasta tai pähkinöistä.
Nälkäkysymystä Schwab ei näe aiheelliseksi käsitellä suomalaisissa tai pohjoismaisissa suosituksessa. Hänestä se sopii parhaiten Maailman terveysjärjestön WHO:n tehtäväksi.
Meillä käytössä olevat suositukset ovat kahdentasoisia siten, että numeroilla ilmaistaan ensin, miten paljon mitäkin ravinto-osaa pitää saada ja sitten kerrotaan, mitä se tarkoittaa ruokana.
Schwab vinkkaakin, että kun seuraava kansallinen suositus julkaistaan, joku ympäristöorientoitunut järjestö voisi muokata sellaiset ruokatason suositukset, joissa otetaan huomioon ekologiset kysymykset laajasti.
Britit huolissaan kalan riittävyydestä
Ehkä ekologia sittenkin lähivuosina tunkee itsensä suosituksiinkin. Jo nyt britit ovat ajaneet Euroopan sydänverkoston ravitsemusasiantuntijaryhmässä kantaa, jonka mukaan kalaa ei enää suositeltaisi syötäväksi.
– He ovat huolissaan kalakantojen riittävyydestä, sanoo Schwab, joka on asiantuntijaryhmän jäsen.
Sydänverkoston ravitsemuskannanottoluonnos asiasta on parhaillaan lausunnolla Euroopan maissa. Syyskuussa ratkeaa, haluavatko jäsenmaat edistää kalakantojen säilymistä erityisillä toimilla.