1960-luvun alussa käyttöön otettu työeläkejärjestelmä poisti nopeasti vanhusköyhyyden Suomesta, mutta riski köyhyyden palaamisesta on todellinen. Näin arvioi Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander Kuntien eläkevakuutuksen järjestämässä Suomi-Areenan -tilaisuudessa Porissa.
Tulevien eläkeläisten työeläkettä pienentävät katkonaiset työurat, elinaikakerroin, taitettu indeksi ja eliniän pidentyminen. Eläkkeiden maksuun riittää rahaa tulevaisuudessakin, siitä ei kannata huolestua. Kokonaan toinen asia on eläkkeiden euromääräinen taso.
Työurien pidentämisen tarpeellisuudesta puhuvat kaikki. Kaikkien kohdalla se ei työn rasittavuuden takia ole kuitenkaan mahdollista. Työuran pidentämiseen ei riitä pelkästään työntekijän tahto, sillä viime kädessä siitä päättää työnantaja.
– Yleensähän työnantajat vähentävät väkeä sieltä vanhimmasta päästä, muistutti Kiander.
Kahden kerroksen eläkeläisiä
Tällä hetkellä Suomessa on 1,4 miljoonaa eläkettä saavaa kansalaista. Keskieläke on noin 1 350 euroa kuukaudessa eli noin 45 prosenttia keskipalkasta. Eläketurvakeskuksen osastopäällikön Mikko Kauton mukaan keskimääräinen eläke näyttäisi kasvavan myös tulevaisuudessa, mutta työkyvyttömyyseläkettä, työttömyyseläkettä tai kansaneläkettä saavien tilanne on heikompi. Heidän saamansa eläke ei ole pysynyt muiden eläkkeiden kasvuvauhdissa.
Kansaneläke on hieman yli 580 euroa kuukaudessa. Tuo summa ei riitä toimeentuloon, joten eläkeläisen on pakko hakea esimerkiksi asumistukea. Senkin jälkeen elämä pysyy rahallisesti niukkana.
– Meidän ongelmana eivät ole suuret eläkkeet, vaan ne pienet eläkkeet, Kautto korosti.
Kuntien eläkevakuutusjärjestelmän rahaston suuruus on yli 26 miljardia euroa, mutta kattamattomia eläkevastuita on lähes 90 miljardia euroa. Niistä vastaavat kaikki Suomen kunnat yhteisvastuullisesti.
lehti 