Yli puolet maapallon väestöstä asuu kaupungeissa. Karhulla ei kuitenkaan ole kaupunkiin asiaa. Se todistettiin jälleen kerran 5.7. Tampereella, kun Koivistonkylän lähettyville eksynyttä karhuparkaa jahdattiin kuin sarjamurhaajaa.
Karhu on niin arka eläin, että se pakenee haaskalta kuultuaan pienenkin risahduksen. Karhuretkillä tarkkailumökeissä pitää hipsutella sukkasillaan, ettei karhu pakene askelten ääniä.
Kuhmossa Luontokeskus Petola on Metsähallituksen ylläpitämä toimintakeskus, jossa on tarjolla tutkittua tietoa maamme suurpedoista karhusta, sudesta, ahmasta ja ilveksestä. Käynti Petolassa on oiva vastalääke petofiliaan tai –hysteriaan.
Pedot liikkeellä –näyttelyssä tulevat tutuiksi suupetojen koko ja näkö, äänet ja jäljet, elintavat ja elinympäristö sekä mystiikka ja metsästys. Näyttelyssä voi tutustua myös maakotkaan ja metsäpeuraan.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvion mukaan Suomessa oli vuoden 2005 lopulla noin 850 karhua, 215 sutta, 150 ahmaa ja noin 1 200 ilvestä.
Ilvestä lukuun ottamatta Euroopan yhteisö on luokitellut petomme ensisijaisesti suojeltaviksi lajeiksi. Direktiivin mukaan petokannat voivat pysyä elinvoimaisina vain riittävän suurissa yhtenäisissä ja häiriöttömissä elinympäristöissä, joissa niitä ei veroteta liikaa luvallisella tai luvattomalla metsästyksellä. Yksittäisillä luonnonsuojelualueilla ei ole kovin suurta merkitystä petokantojen säilymiselle.
Kaikkiaan Suomessa arvioidaan olevan noin 43 000 eliölajia. Suomen kasvi- ja eläinlajeista yli 1 500 on arvioitu uhanalaisiksi.
Metsähallitus tarjoaa petotietoa ilman sisäänpääsymaksua.
uutiskirje 
