Pienituloiset kustantavat hallituksen ”viherryksen”

”Budjetin sosiaaliset vaikutukset ovat jääneet selvittämättä”

Valtiovarainministeriön pyrkimys ekologiseen verouudistukseen ja ympäristöystävällisyyteen maksatetaan palkansaajilla, katsotaan SAK:ssa.

– Tällaisessa muutoksessa pitäisi hyvin tarkasti ottaa huomioon, mitkä ovat budjettiesityksen sosiaaliset vaikutukset. Jos ne arvioitaisiin kunnolla, ne olisivat aika hurjat, sanoo SAK:n ekonomisti Ville Kopra.

– Ekologisuus ja sosiaalisuus pitäisi pystyä tasapainottamaan. Pienituloiset kustantavat leijonanosan näistä valtion tulonlisäyksistä.

Energiatehokkuus unohtui

Teknologiateollisuus ry ja Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto ovat arvostelleet vahvasti energiaveron korotusesitystä. Pääministeri Mari Kiviniemi (kesk.) meni jo lupailemaan maataloudelle, että veronkorotus kompensoidaan.

Kopra tuumii, että MTK hoitaa edunvalvontansa hyvin.

– Täytyy muistaa, että yrityksiltä poistettiin jo Kela-maksu. Ne koettavat pitää kaikin voimin kiinni, ettei siitä tarvitse maksaa mitään takaisin.

Hallituksen tulee Kopran mukaan pitää huoli siitä, että myös teollisuus ja maatalous maksavat osansa kasvavasta energiaverosta.

– Totta kai yritystenkin pitää maksaa osansa energiaveron korotuksesta. Ei missään nimessä voi olla niin, että kotitaloudet ja palkansaajat maksavat tämän kaiken.

Kopra kummastelee väitteitä budjettiesityksen ympäristöystävällisyydestä, sillä satsaukset energiatehokkuuden lisäämiseksi jäävät vähäisiksi.

– Energiatehokkuuden edistäminen näyttää olevan yhä pienimuotoista tiedotussatsausta. On odotettu pitkään, koska hallitus ryhtyisi toimiin energiatehokkuuden parantamiseksi. Se toisi säästöjä.

Vienti tarvitsee ponnistuksia

Toinen suuri kummallisuus budjetissa on SAK:n mukaan elvytystoimien lopettaminen. Nousun merkeistä huolimatta taloudessa on Kopran mukaan vielä iso riski.

– Suomessa elvytys on ollut pääasiallista veroelvytystä. Ei voi sanoa, että kotimarkkinoita olisi pystytty elvyttämäänkään. Rakennusteollisuuden tukitoimia pitäisi jatkaa niin pitkään kuin epävarmuus jatkuu.

Kopra odottaisi vielä vuoden tai kaksi, kunnes työttömyystilanne varmasti lähtisi paranemaan.

– Hallituskin myöntää, että tilanne on epävarma. On turhaa riskinottamista, jos elvytystoimet vedetään takaisin.

Keskeinen osa elvytystä on viennin tukeminen. Kopra pitää tilannetta vaikeana.

– Jos vienti alkaa vetää eli tilauksia alkaa tulla lisää, mutta rahoitus ei toimi, valtion pitää huolehtia, että pienten ja keskisuurten yritysten rahoitus toimii.

Budjettiesityksessä luotonantoa vedettiin alas.

– Siinä on riski, jääkö tilauksia tulematta sen takia, ettei rahoitus toimi. Tulee mahdollisesti konkursseja. Viennin rahoitusta pitäisi ainakin malttaa vielä pitää yllä.

Lomautus pidettävä valikoimassa

Taantuman pahimmassa vaiheessa valtio lupautui maksumieheksi, jotta lomautetut saivat työttömyysturvansa. Nyt kukkaro laitetaan budjettiesityksen mukaan kiinni. Lasku tulee työssä oleville ja yrityksille.

SAK:n esittää, että valtio osallistuisi lomautettujen työttömyysturvan rahoitukseen pysyvästi.

– Lomautus kannattaa pitää keinovalikoimissa, Kopra huomauttaa.

Työttömyysvakuutusmaksun nousun lisäksi palkansaajien kukkarolla käydään entistä useammin. Kulutusta rokotetaan entistä isommalla arvonlisäverolla.

– Arvonlisävero on sama kaikille tuloluokista huolimatta. Se lohkaisee eniten niiltä, joilta on vähiten tuloja käytettävissään. Myös sähköveron kaksinkertaistaminen vaikuttaa paljon.

Kopra muistuttaa, että sähköä kuluu asumisen lisäksi kaikkeen muuhunkin. Sähköveron korotus lisää mm. tuotteiden hintaa.

Asumistukea kannattaisi kehittää

Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok.) johdolla valmisteltu budjettiesitys on saanut sekä SAK:n että STTK:n ärähtämään heikosta panostuksesta työttömyyden hoitoon.

– Sosiaaliturvassa työttömien toimeentulo on tärkeä. Myös asumistuen toimivuutta ja saatavuutta olisi pitänyt parantaa Sata-komitean esityksen mukaisesti. Asumistuella voidaan kannustaa työhön ja lisätä työnteon kannustavuutta aika tehokkaasti, Kopra toteaa.

Tulopuolelta isot rahat unohtuivat

Tulopuolella Kataisen esitys jättää hyödyntämättä talousrikollisuudesta saatavia tuloja.

– Ne eivät ole suhteellisesti suuria rahoja, joita sinne tarvittaisiin. Olisi talouden toiminnan kannalta ja tasapuolisen kilpailun kannalta fiksua, että saataisiin verot maksuun ja sosiaaliturvamaksut kuntoon, Kopra toteaa.