Kaivannaisteollisuus: Korvaustasot estävät kotimaisten kaivosten syntyä
Suomen uudet kaivokset ovat usein kansainvälisessä omistuksessa. Tekeillä oleva uusi kaivoslaki vaikeuttaa entisestään kotimaisten toimijoiden mukaantuloa, katsotaan Kaivannaisteollisuus ry:ssä.
– Lakiehdotus on rakennettu vanhan toimintakulttuurin mukaan, jolloin Suomessa kaivoksista vastasivat valtionyritykset, järjestön pääsihteeri Olavi Paatsola sanoo.
Ensi vuoden alusta voimaan aiottu laki nostaisi malminetsinnän, kaivostoiminnan aloittamisen ja louhinnan hintaa.
Kaivannaisteollisuudessa pelätään, että uusi laki lisää byrokratiaa ja vahvistaa ulkomaisten kaivosyhtiöiden tuloa Suomeen.
– Suomeen pitäisi rakentaa uudenlainen toimintamalli, jotta kotimainen pääoma pääsisi mukaan uusien kaivosten avaamiseen ja jotta syntyisi alkuvaiheen yritystoimintaa, Paatsola toteaa.
Iso ongelma ovat ennakkomaksut.
– Ennakkomaksukynnykset ovat erittäin pahoja. Hyvin harva lähtee sille tielle. Jo nykyinen valtausmaksutaso ehkäisee suomalaista kaivosteollisuutta. Virhe tehtiin jo 1980-luvulla, Paatsola huomauttaa.
Rahantarve tuo kaivosjätit Suomeen
Lakiesityksen mukaan malmeja saa etsiä edelleenkin jokamiehenoikeuksia muistuttavana etsintätyönä. Sitä kuitenkin rajoitetaan, sillä useimmiten etsijän on lunastettava malminetsintälupa.
Malminetsintälupa vaaditaan, jos etsinnästä aiheutuu haittaa ihmisten terveydelle, yleiselle turvallisuudelle, muulle elinkeinontoiminnalle tai etsintä heikentää maisemallisia tai luonnonsuojeluarvoja.
Paatsolan mukaan esitys lähtee siitä, että asialla on heti iso yritys, jolla on vara ottaa iso riski ja maksaa luvista, vaikka itse kaivostoiminta ei koskaan alkaisi.
”Kanadalainen malli sopisi meillekin”
Suomeen tarvittaisiin Paatsolan mielestä kanadalainen kaivosmalli, jotta kaivoksista tuleva taloudellinen hyöty jäisi kotimaahan.
Kanadassa riskit jaetaan. Alkuvaiheen pienet yritykset ottavat pienemmän riskin ja hyötyvät löydöstä myydessään sen eteenpäin.
– Jopa parin ihmisen yritykset etsivät malmin aihioita. Jalostajayritykset tutkivat löydöksiä edelleen ja saattavat myydä hankkeen isommalle yritykselle. Nämä tekevät varsinaisen, vaativamman tutkimuksen joko yksityisellä rahalla tai hakemalla rahaa pörssistä, Paatsola kertoo.
– Tutkimusvaiheen pörssiyritykset siirtävät edelleen oikeudet tuotantoyritykselle, jolla on isommat rahkeet ja isompi rahoitus.
Paatsola laskee, että alkuvaiheen yrityksen voisi pistää pystyyn kanadalaisen mallin mukaan vaikka kaksi tutkijaa. Uusi kaivoslaki tekisi etsintäyrityksen perustamisen liian hintavaksi.
– Usean vuoden malminetsintäkorvaus maksaisi 50 000 euroa. Jos puolet budjetista menee jo valtauskorvaukseen, niin ei kellään ole oikein intressiä ottaa riskiä.
Paatsola huomauttaa, että lisäksi louhintakorvauksen joutuu joissakin tapauksissa maksamaan ennakkoon, vaikka jatkosta ei ole edes tietoa. Tällä erää maanomistajalle maksetaan louhintakorvaus louhitun malmimäärän perusteella.
uutiskirje 
