Tanskan Arbejdermuseetin johtaja Peter Ludvigsen on tehnyt Unescolle selvitystä työväenliikkeen näkymisestä Unescon maailmanperintölistalla. Maailmanperintökohteita on tällä hetkellä 911. Joukossa ei ole yhtään työväenliikkeestä kertovaa rakennusta tai monumenttia. Sen sijaan esimerkiksi uskonnollisia rakennuksia, historiallisia kaupunkeja ja palatsiarkkitehtuuria on listattu runsaasti.
Peter Ludvigsen esittää maailmanperintölistalle nimettäväksi yhdeksän uutta rakennusta. Yksi niistä on Helsingin Työväentalo eli Paasitorni Siltasaaressa.
Arkkitehti Karl Lindahlin suunnittelema graniittipintainen työväentalo valmistui vuonna 1908 ja tyyliltään sen vanhimmat osat edustavat myöhäisjugendia. Ludvigsenin mukaan Paasitorni täyttää erinomaisesti Unescon kriteerit maailmanperintökohteen autenttisuudesta ja historiallisesta eheydestä.
Suomessa ei ole aiemmin esitetty Paasitornin nostamista maailmanperintölistalle.
Moni merkittävä on purettu
Työväentaloista puhutaan tällä viikolla Tampereella. Tiistaina alkaa kansainvälinen Reusing The Industrial Past -konferenssi, joka kokoaa lähes 400 työväen, teollisuuden ja tekniikan historian ammattilaista eri puolilta maailmaa. Työväenmuseoiden maailmanjärjestö Worklab (International Association of Labour Museums) järjestää konferenssin yhteydessä Tampereen Työväentalossa asiantuntijaseminaarin maailmanperinnöstä ja työväenliikkeen monumenteista torstaina.
Työväentalot rakennettiin teollistumisen aikakaudella talkootyönä ja ne symboloivat työntekijöiden yhteistoimintaa parempien elinolojen puolesta.
Ludvigsen on selvittänyt eri puolilla maailmaa säilyneiden työväentalojen kuntoa ja soveltuvuutta Unescon listalle. Monet oman aikansa keskeisimmät työväentalot on jo ehditty purkaa tai niiden historialliset arvot on tuhottu remontoimalla.
lehti 