Puheenjohtaja Keijo Houhalan mukaan KTK Tekniikan Asiantuntijat ry on jo vuosia todennut, että elinvoimainen seutukunta on turvallinen työnantaja. Tästä syystä järjestössä on nähty välttämättömänä kehityksenä kuntakentän uudistaminen. Valtion puolelta uudistamistyötä on tehty ns. PARAS -hankkeen näkökulmasta. Hanke on kuitenkin hieman hiipunut viime aikoina.
Muita seutukuntahankkeita ovat olleet mm. palo- ja pelastustoimen organisoiminen pariksikymmeneksi aluepelastuslaitokseksi sekä ympäristöterveydenhuollon keskittäminen 60-80 seutukunnalliseen yksikköön. Uudistusprosessit ovat koskettaneet erityisesti KTK:laista jäsenkenttää.
Näissä palvelurakenteiden uudelleen organisoinneissa KTK on ollut vaikuttamassa siihen, että henkilöstö otetaan yhä paremmin jo suunnitteluvaiheessa mukaan.
– Emme voi hyväksyä menettelyjä, joissa työnantajan valmistelemat asiat ainoastaan informoidaan työntekijöille ennen lopullista päätöksentekoa. Yksinomaan jo palkkausjärjestelmien yhteen sovittaminen useamman työnantajan yhdistyessä on pitkäaikainen suunnittelu- ja neuvotteluprosessi, painottaa Houhala.
”YT on luottamusta”
Yhteistoimintamenettely edellyttää Houhalan mukaan aina riittävää tiedottamista ja neuvotteluja. Työntekijöillä on myös erilaista hiljaista tietoa organisaation toimivuudesta. Tällä tiedolla on suuri merkitys eri organisaatiomuutosten onnistumiselle.
– Yhteistoimintamenettelyt on säädetty ohjaamaan eri toimintojen muutoksia, jotta asiat saataisiin hoidettua paremmin ottaen huomioon palkansaajien näkemykset muutosprosessin aikana. Moni asia voi lähteä väärillä perusteilla negatiiviseen suuntaan, jota myöhemmin on vaikeata korjata. Muutoksessa asioiden tulee perustua hyvään keskinäiseen luottamukseen ja hyväksyntään, toteaa KTK:n puheenjohtaja Keijo Houhala.
Hänen mukaansa muutostilanteet edellyttävät hyvää vuorovaikutusta eri tahojen ja henkilöstöryhmien välillä. Parhaiten tämä onnistuu järjestämällä avoimia informaatiotilaisuuksia ennakkoon koko henkilökunnalle. Henkilöstö on monelta osin toimintojen todellinen voimavara.
Muutoksia tulossa
– Jos ja kun toimintoja uudelleen järjestellään tai siirretään pois kunnalta, pitää neuvotteluissa ottaa huomioon erilaisten työehtosopimusten yhteensovittaminen eri palvelussuhteiden osalta: mm. sovellettava työehtosopimus, eläke-etuudet, työaikakysymykset, palkkaus-, yhteistoiminta- ja osallistumisjärjestelmät, työsuojeluorganisaatio, luottamusmiesjärjestelmä, työkyvyn ylläpito ja työterveyshuolto, vakuutusturva, työpaikkaruokailu, virkistystoiminta ja henkilöstökassan palvelut.
Houhala muistuttaa, että Suomessa on viime vuosina tapahtunut paljon kuntien organisaatiomuutoksia, kuten liikelaitostamisia, yhtiöittämisiä ja seutuyksikköjen muodostamisia. Unohtamatta kuntien yhdistymisiä.
– Jatkossa tämäntapaiset muutokset tulevat lisääntymään. Odotettavissa on lisää toimintojen yhtiöittämisiä, sillä vapailla markkinoilla toimivien tahojen läpinäkyvyyttä ollaan lisäämässä. Tätä edellyttää myös kuntalain muutos, jonka mukaan kuntien on yhtiöitettävä sellaiset toimet, jotka kilpailevat markkinoilla yksityisten yritysten kanssa, sanoo Houhala.