Vasemmistoliiton ja vihreiden välille on syntynyt kiista siitä, onko Suomi ollut aloitteellinen kansainvälisten rahoitusmarkkinaverojen edistämisessä. Kiista periytyy viime viikon keskiviikkona Ylen aamu-tv:ssä käytyyn keskusteluun.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki sanoi olevansa pettynyt, ettei Suomen hallitus ole ollut aktiivinen Tobinin veron kaltaisten järjestelmien suhteen.
Vihreiden puheenjohtaja, työministeri Anni Sinnemäki vastasi hallituksen olleen edelläkävijä tällaisia järjestelyjä koskevissa keskusteluissa.
– Suomi on ollut eturivissä niissä eurooppalaisissa keskusteluissa, joissa on haluttu lisätä pankkien sääntelyä ja sitä summaa, jonka pankit tästä taantumasta joutuvat maksamaan, hän sanoi televisiossa.
”Suomi mukaan jälkijunassa”
Paavo Arhinmäki palaa asiaan tiistaina blogissaan. Hän perää Sinnemäeltä perusteluja väitteelleen.
Arhinmäki itse sanoo Suomen vastustaneen ja jarruttaneen rahoitusmarkkinaveroja, jotka ovat Tobinin veron pidemmälle vietyjä sovelluksia. Niiden sijaan Suomi on ajanut näennäistä pankkimaksua, jolla ei ole juurikaan markkinoita vakauttavaa vaikutusta.
”Suomi hyppäsi muiden maiden kelkkaan kannattamaan jonkinlaista rahoitusmarkkinaverojen selvittämistä ilmeisesti vasta, kun merkittävät maat olivat jo asiasta päättäneet. Tämä ei tosin ole mitään uutta, Suomen EU-politiikkaa on aina määritellyt myötäily ja virran mukana ajelehtiminen; kerrankin edes oikean asian puolesta”, Arhinmäki kirjoittaa.
”Huono idea”
Erikoisena Arhinmäki pitää sitä, jos Sinnemäki ei tiedä mikä hallituksen linja on oikeasti ollut. Hän viittaa valtiovarainministeriön budjettisihteerin Päivi Valkaman lausuntoon Vihreässä Langassa viime talvena. Valkaman mukaan finanssikriisin henkiin herättämä Tobinin vero on ”huono idea”.
Arhinmäen mukaan Suomen linjana on ollut, että järjestelystä on tehtävä globaali, eikä rahoitusmarkkinaveroa voida toteuttaa pelkästään Euroopassa.
”Tämä on kätevä keino estää asian eteneminen käytännössä. Tosiasiassa finanssiveroja voi toteuttaa yhdessäkin maassa, eivät pörssikaupat ole kadonneet Lontoostakaan, vaikka siellä on käytössä korkea leimavero. EU olisi todella hyvä taso aloittaa keinottelun kuriin laittaminen. Valitettavasti poliittista tahtoa ei ole vielä ollut tarpeeksi.”
Suomi vastusti shorttauskieltoa
Paavo Arhinmäki muistuttaa Saksan yrittäneen keväällä saada muut EU-maat mukaan kieltämään ”kattamatonta lyhyeksi myyntiä” eli niin sanottua shorttausta. Tuolloin uutistoimisto Bloomberg kertoi Suomen olleen yksi neljästä asiaa vastustaneesta maasta.
”Kuitenkin juuri tällaiset mekanismit olivat ne, joilla Kreikkakin lopulta saatiin polvilleen”, Arhinmäki toteaa.
”Kun televisiossa Anni Sinnemäki väitti, että Suomi on ollut eturivissä ajamassa Tobinin veroa, on pakko kysyä: mihin perustat väitteesi, Anni?” Arhinmäki päättää.
uutiskirje 
