Professori Antti Tanskasen johtama talouskasvutyöryhmä kirjasi suuren joukon vanhoja ja osin uusia keinoja, millä julkinen valta voisi edistää yritysten kilpailukykyä ja talouden tuottavuuden kohottamista. Vaikka työryhmän mielestä työllisyyden hoito on lähivuosina tärkeää, pidemmällä aikavälillä tulojen ja ostovoiman kasvu riippuu tuottavuuden kehityksestä.
Työryhmä luovutti loppuraporttinsa maanantaina pääministeri Mari Kiviniemelle.
Työryhmä esittää, että sen kirjaamista eri ministeriöiden vastuulle kuuluvista tehtävistä muodostetaan kasvupoliittinen ohjelma, jonka toteutumista valtioneuvoston kanslia seuraa.
Toimenpidesuositukset ulottuvat syrjäytymisen estämisestä kilpailuolosuhteiden parantamiseen taloudessa esimerkiksi lisäämällä kilpailuviraston resursseja ja perustamalla erityinen kilpailuneuvosto, joka tekisi aloitteita kilpailulainsäädännön kehittämiseksi. Kilpailua itäisi edistää myös säännöksiä karsimalla ja poistamalla eri aloille tulon esteitä.
Työryhmä haluaa muiden mukana pidentää työuria esimerkiksi turvaamalla peruskoulunsa päättäville pääsyn jatko-opintoihin ja nopeuttamalla siirtymistä lukiosta jatko-opintoihin.
Julkinen tieto jakoon
Tietoyhteiskunnan kehittäminen on työryhmän päällimmäisiä hankkeita. Viranomaisten hallussa olevat tietovarannot pitää saada avoimesti käyttöön, jotta yritykset voivat luoda niiden pohjalle uusia erilaisia palveluja. Valtiovarainministeriön pitäisi ottaa vastuulleen se, että julkisen sektorin sähköiset palvelut ja tietojärjestelmät saadaan nopeasti kuntoon kansalaisia palvelevalla tavalla.
Julkisen sektorin toimintatapoja pitäisi uudistaa niin, että tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuudet pystytään hyödyntämään. Julkiselle sektorille pitäisi luoda myös kannustimia tuottavuuden nostamiseen esimerkiksi kuntien valtionosuuksien kohdalla.
Työryhmässä mukana ollut Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander korosti täydentävässä mielipiteessään, että tuottavuuden kasvun ohella tarvitaan myös investointeja. Julkinen valta voi edistää yksityisiä investointeja muun muassa omilla investoinneillaan sekä verotuksen ja kaavoituksen keinoin.
Valtiovarainministeriön edustaja puolestaan jätti eriävän mielipiteensä työryhmän esityksiin niiltä osin, kun esitykset merkitsisivät julkisten menojen kasvua.