Työmarkkinoiden ja hallituksen kolmikantaisessa valmistelussa oleva kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelman valmistelu etenee tuskaisesti.
Ohjelman pohjatyö on hajautettu kuuteen työryhmään ja niiden asiat ovat levällään vain viikkoa ennen määräajan umpeutumista syyskuun puolivälissä.
Esimerkiksi työurien pidentämistä käsittelevän ryhmätyön valmistuminen kestää joidenkin arvioiden mukaan vielä kuukausia. Työryhmä teettää selvityksiä työurien pituuteen vaikuttavista seikoista, ja se vie aikaa.
Asia on muutenkin vaalien alla poliittista dynamiittia. Jos työryhmä yrittää ottaa kantaa esimerkiksi eläkkeiden ikärajoihin, yksituumaisuutta tuskin syntyy.
Työuratyöryhmälle tosin ei alun perinkään asetettu takarajaksi syyskuun puoliväliä.
Pääministeri Mari Kiviniemi (kesk.) ja valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) ovat ilmoittaneet odottavansa kolmikantaryhmältä tuloksia ennen kuin sanovat mitään eläkeikärajan nostamisesta.
Harmaata taloutta kuriin
Hieman samankaltaisessa tilanteessa on myös ostovoimaa ja kilpailukykyä käsittelevä työryhmä. Sen on määrä tehdä verotukseen liittyviä esityksiä, jotka ottavat kantaa palkansaajien ostovoiman kehitykseen, yritysten kilpailukykyyn ja tuottavuuden parantamiseen.
Työryhmän työ on naimisissa alivaltiosihteeri Martti Hetemäen verotuksen kokonaisuudistusta valmistelevan työryhmän kanssa, jonka määräaika päättyy vasta vuoden lopussa. Hetemäki vetää myös kolmikantaryhmää.
SAK on edellyttänyt työryhmältä kouriintuntuvia esityksiä harmaan talouden suitsimiseksi. SAK:n johtaja Matti Tukiainen on ilmoittanut sen järjestönsä kynnysehdoksi, jota ilman ei yksimielisyyttä synny.
Tukiaisen mukaan harmaan talouden tehokas torjuminen edellyttää tilaajan vastuun tiukentamista koko alihankintaketjun toiminnasta ja kovempia rangaistuksia tilaajavastuulain rikkomuksista.
Mitä on tuottavuus?
Julkisen sektorin tuottavuuden parantamista käsittelevässä työryhmässä sukset ovat ristissä jo peruslähtökohdissa. Erimielisyys syntyy siitä, miten tuottavuutta mitataan.
Palkansaajajärjestöt eivät hyväksy nykyistä mekaanista tapaa mitata tuottavuutta karkean panos/tuotos-mallin pohjalta. Niiden mielestä mittareihin on saatava mukaan palvelujen laatu ja vaikuttavuus.
Muut eivät ole mittareiden rukkaamisesta järin innostuneita.
Kaikki ovat yhtä mieltä, että julkisen sektorin tuottavuutta pitää lisätä ja yhteisiä näkemyksiä voi hyvinkin löytyä tuottavuuden lisäämisen keinoista. Kuitenkin palveluiden ulkoistamisen autuaaksitekevästä vaikutuksesta vallitsee erilaisia käsityksiä.
Jotakin valmistakin
Talouden kasvua ja yksityisen sektorin tuottavuutta käsittelevä työryhmä voi pohjata työnsä ministeri Antti Tanskasen elokuun lopussa pääministeri Kiviniemelle jättämään raporttiin samasta asiasta.
Työryhmä jätti kaikkiaan 71 ehdotusta talouskasvun vahvistamiseksi. Myös kolmikantatyöryhmää vetää Tanskanen.
Työllisyysasteen nostamista käsittelevällä työryhmällä ei ole pula esityksistä. Niiden toteuttamisella on kuitenkin hintansa ja rahaa ei näytä liikenevän. Esimerkiksi valtion ensi vuoden talousarviossa työllisyysrahoja leikataan 60 miljoonalla eurolla.
Työttömyysvakuutusrahaston taloutta käsittelevä työryhmä on saanut esityksensä kutakuinkin valmiiksi. Kuitenkin esitykset ensi vuoden työttömyysvakuutusmaksun tasosta ja lomautuspäivärahojen rahoituksesta puuttuvat vielä.