Asevelvollisuuden yhteiskunnallisia vaikutuksia pohtinut työryhmä säilyttäisi nykyisen asevelvollisuuden. Ryhmän mielestä palkka-armeija tulisi Suomelle liian kalliiksi. Sen kustannukset olisivat lähes kaksinkertaiset nykyiseen verrattuna.
– Palkka-armeija ei ole kansantaloudellisesti mahdollinen ratkaisu Suomelle, sanoi selvitysryhmän puheenjohtajana toiminut F-Securen hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa raportin luovutustilaisuudessa.
Työryhmän laskelmien mukaan 60 000 henkilön vahvuinen ammattiarmeija maksaisi 4,9 miljardia euroa vuodessa, kun nykybudjetti on 2,7 miljardia.
Asevelvollisuudesta ei tulisi ryhmän mukaan luopua siinäkään tapauksessa, että Suomi päättäisi liittyä Natoon.
Ei valikoivalle asevelvollisuudelle
Työryhmän mielestä valikoivaan asevelvollisuuteenkaan ei pitäisi siirtyä, koska asevelvollisuutta ei silloin enää koettaisi velvollisuudeksi ja motivaatio varusmiespalveluksen suorittamiseen lakkaisi. Valikoiva asevelvollisuus olisi Siilasmaan mukaan vain askel kohti vapaaehtoisuudella toimivaa armeijaa.
– Kukaan ei ole tähän mennessä pystynyt toteuttamaan pysyvästi toimivaa valikoivan asevelvollisuuden mallia.
Myöskään halukkaita ei olisi riittävästi. Selvityksen mukaan vain 16 prosenttia olisi varmasti vapaaehtoisia.
– Sen enempää vapaaehtoisia emme saisi, Siilasmaa uskoo.
Naiset kutsuntoihin
Työryhmä säilyttäisi asevelvollisuuden kaikilla palveluskelpoisilla miehillä. Vapaaehtoisilla naisilla tulisi olla oikeus suorittaa asepalvelus. Naisille ei haluta pakollista asevelvollisuutta, mutta työryhmän mukaan heille jaettavaa informaatiota on lisättävä. Vapaaehtoisten naisten tulisi voida osallistua samaan kutsuntatilaisuuteen miesten kanssa.
Lisäksi esikutsunnat suoritettaisiin internetissä. Siilasmaan mukaan se mahdollistaisi paremman palvelun yksilötasolla.
Neljän kuukauden palvelus
Armeijan säästöpaineet ovat selvityksen mukaan melkoiset. Kun henkilöstö- ja materiaalimenot nousevat yhteensä kymmenen prosenttia joka vuosi, toimintamenoja on ollut pakko leikata. Tämä on näkynyt muun muassa maastovuorokausien, lentotuntien ja kertausharjoituksien vähentämisenä.
Säästöjä ryhmä hakee nyt palvelusajan lyhentämisestä. Sen mielestä puolet ikäluokasta voisi saada neljän kuukauden koulutuksen. Puolet olisi edelleen palveluksessa kuusi, yhdeksän tai kaksitoista kuukautta.
Siilasmaan mukaan neljän kuukauden valmiusjoukot toimisivat taistelujoukkona ajatellen nopeasti syntyvän kriisin mahdollisuutta. Neljän kuukauden palvelusajasta tulisi hänen mukaansa merkittävät 60 miljoonan euron säästöt.
uutiskirje 