Hallituspuolueiden puheenjohtajat ja työmarkkinakeskusjärjestöjen johtajat kokoontuivat tiistaina tarkastelemaan kestävän talouskasvun ja työllisyyden valmisteluryhmien työn tuotoksia.
Työ jatkuu ja työryhmien papereista tehdään yhteenvedot, mutta vielä tällä hallituskaudella toteutettavien asioiden joukko on jäämässä laihaksi. Sen sijaan hankkeen tuloksista voi syntyä pohjia, kun seuraavan hallituksen ohjelmaa kirjoitetaan huhtikuun eduskuntavaalien jälkeen.
Kuudesta valmisteluryhmästä työnsä on saanut valmiiksi viisi. Niidenkin tuloksista löytyy joitakin kiistakohtia, jotka katsottiin viisaammiksi lakaista maton alle riidan välttämiseksi.
Etukäteen suurimmilla odotuksilla ladatun työurien pidentämistä käsittelevän valmisteluryhmän työ jatkuu yhä.
Julkisen sektorin tuottavuuden kehittämistä koskevassa kiistassa ei ole päästy yksituumaisuuteen. Palkansaajajärjestöjen mielestä julkisella sektorilla tuottavuutta ei voi mitata yksioikoisilla panosta ja tuotosta kuvaavilla matemaattisilla mittareille, koska ne johtavat henkilöstön karsimiseen, työn kuormituksen lisääntymiseen ja palvelujen heikkenemiseen.
Työryhmä päätyikin esittämään laajaa tutkimushanketta tuottavuuden mittaamisen kehittämiseksi.
Harmaata taloutta torjumaan
Ostovoimaa ja kilpailukykyä käsitelleen valmisteluryhmän työlistalle kuului myös harmaan talouden torjunta, jonka tärkeyttä erityisesti palkansaajajärjestöt korostivat.
Valmisteluryhmä päätyi korostamaan viranomaisvalvonnan resursointia ja halusi jatkaa vireillä olevia hankkeita.
Harmaan talouden torjumisessa lähtökohdasta vallitsee yksimielisyys. Se on tärkeätä, jotta rehellisen yrittämisen ja työnteon kannattavuus ei kärsi työnantajavelvoitteista laistavien keplottelijoiden vuoksi.
Ongelmaksi nousee keinojen mitoittaminen. Valvonnan lisääminen kasvattaa myös rehellisten yrittäjien työtaakkaa ja usein myös kustannuksia.
Lisäksi valmisteluryhmä mainitsee veropohjan laajentamisen ja marginaaliveron huojentamisen kaikissa tuloluokissa.
Aktiivista työvoimapolitiikkaa
Työllisyysasteen nostamiseen ja työttömyyden torjuntaan keskittyneessä valmisteluryhmässä otettiin myönteinen kanta työvoimapolitiikan aktivoinnin suuntaan.
Kuitenkaan palkansaajajärjestöjen haluamaa mainintaa aktiivisen työvoimapolitiikan pohjoismaisesta tasosta ryhmän esitykseen ei tullut.
Työuran alkupään katkoksiin halutaan toimenpiteitä, jotka nopeuttavat liikettä koulusta opintoihin ja opinnoista työhön.
Talouden kasvua ja tuottavuutta käsitellen valmistelutyöryhmän tulokset pohjaavat paljolti puheenjohtajansa Antti Tanskasen aiempaan selvitykseen Suomen talouskasvun vauhdittamisesta.
Työttömyysturvan rahoituksesta syntyi valmisteluryhmässä yksimielisyys, jonka mukaan työttömyysvakuutusrahaston kokoa kasvatetaan kattamaan viiden prosentin työttömyyttä vastaavat menot.