– Hyvinvointivaltiolla on tulevaisuuden mahdollisuus. Se ei ole itsestäänselvyys, mutta mahdollisuus.
Näin kiteytti professori Juho Saari asiantuntevan kirjoittajakunnan pääviestin julkistaessaan keskiviikkona toimittamansa teoksen Tulevaisuuden voittajat. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan tilaaman tutkimuksen alaotsikko on ”Hyvinvointivaltion mahdollisuudet Suomessa”.
Tutkimuksen tulevaisuusaikajänne ulottuu vuoteen 2020 ja Saari kuvaili esityksen olevan yhdistelmä tutkimustietoa ja poliittista visionaarisuutta.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander toteaa työllistävän talouskasvun olevan ainoa keino turvata hyvinvointivaltiolle kehittymisen mahdollisuudet. Kasvun rajoittamiseen tähtäävät mallit johtavat hyvinvointivarustuksen purkamiseen.
Olennaista on Kianderin mukaan työllisyysasteen nostaminen, mikä tarkoittaa käytännössä samalla työurien pidentämistä. Yli 70 prosentin työllisyysaste vie julkista taloutta kohti tasapainoa, kun taas työllisyysasteen vaipuminen alle 70 prosentin tietää tasapainon heikkenemistä.
Ikärakenteen muutos edellyttää 2020-luvulla jo noin 75 prosentin työllisyysastetta, Kiander huomauttaa.
Eriarvoistumisen uhka
Juho saari näki hyvinvoinnin uhkaksi eriarvoistumisen. Hänen mielestään pitää estää jako kolmeen, jossa köyhä kansa jää perusturvan ja kunnallisten palvelujen varaan, ansioturvaan oikeutetut käyttävät työterveyshuollon palveluja ja hyvin toimeentuleville järjestetään omat yksityiset palvelut.
Sosiaaliturvan rahoitus, etuudet ja palvelut on pidettävä yhtenä kokonaisuutena, kuuluu tutkimuksen kirjoittajien ensimmäinen kaikkiaan 21 politiikkasuosituksesta.
Professori Pentti Arajärven mielestä julkisten palvelujen tuottamisessa tulee käyttää monipuolisesti tarjolla olevia mahdollisuuksia. Kokonaisuus pitää kuitenkin säilyttää julkisen vallan käsissä, Arajärvi esittää.
Hänen mielestään joskus tuntuu siltä, että kunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaminen on muuttumassa osaksi kuntien elinkeinotoimintaa, kun sen päätarkoituksen tulisi olla asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen.
Arajärvi pohtii sitäkin, onko osasyy kunnallisvaalien alhaisiin äänestysprosentteihin juuri kuntalaisten vieraantumisesta palveluistaan.
Mahdollisuudet etusijalle
Tutkimusprofessori Heikki Hiilamon mielestä hyvinvointivaltiota kehittämisessä tulisi korostaa palvelujen tarjoamia mahdollisuuksia. Esimerkiksi toimeentulotuki tulisi nähdä mahdollisuutena sosiaaliseen osallistumiseen, jolla helpotetaan ihmisen siirtymistä muutosvaiheen yli.
Tutkimuksen ohjausryhmän puheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natri sanoi olevansa helpottunut tutkijoiden analyysista, jonka mukaan hyvinvointivaltiomme perusratkaisut ovat lähtökohtaisesti kestävällä pohjalla.
– Jotta hyvinvointivaltion kivijalka ei rapaudu, on kartoitettava mikä on kestävää ja mikä uudistamisen tarpeessa, Kumpula-Natri totesi.
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan keskiviikkona julkaisema tutkimus pohjustaa eduskunnan täysistunnossa torstaina käytävää ajankohtaiskeskustelua hyvinvointivaltion tulevaisuudesta.
uutiskirje 
