Mainareiden markkinat
Kaksi vuotta sitten aloittanut kanadalaisen emoyhtiön Agnico-Eaglen omistama Suurikuusikon kaivos on tuonut töitä etenkin Kittilään, Sodankylään ja Kolariin.
Kaivosmiehistä on ajoittainen pula, sillä 1990-luvulla ammattiin valmistui vain muutama henkilö vuodessa. Pula koskee myös kaivosinsinöörejä. Yksi sukupolvi puuttuu välistä.
Nyt koulutus on kunnossa, mutta kaivoksia ollaan avaamassa lisää, etenkin Pohjois-Suomeen. Sotkamossa Talvivaarassa louhitaan nikkeliä, ja kenties piakkoin otetaan talteen myös uraania.
Sodankylän Kevitsan rikastamo valmistuu kesällä 2012, jolloin kaivostoimintakin aloitetaan. Kevitsasta saadaan kultaa ja muun muassa platinaa ja palladiumia.
Myös Savukoskella Soklin fosfaattikaivoksen on määrä aloittaa samana vuonna.
Pajala-Kolarin rautamalmikaivoksen suunnitelmat odottavat Suomen puolella vielä päätöksiä. Ruotsissa päätös kaivoksen rakentamisesta tehtiin elokuussa, mutta kaivoksen rahoitus on vielä auki.
Lisäksi Nivalassa sijaitsevaa Hituran nikkelikaivosta ollaan avaamassa uudelleen. Kaivos tuottaa nikkeliä ja kuparia.
Pohjois-Karjalaan Polvijärven Kylylahdelle avataan suunnitelmien mukaan 2012. Kaivoksesta tulee pääasiassa kuparia ja kobolttia. UP
Kittilän Suurikuusikosta on lähtenyt maailmalle jo useita kultaharkkoja. Itse kaivosalue näyttää valtavalta harmaalta louhokselta. Ainoastaan punavärillä kallioon piirretyt merkit kertovat, mistä malmia otetaan talteen.
Paljain silmin kultaa ei havaitse, sillä arvometalli on näkymättömänä arseenikiisussa. Rikastamo jauhaa 12 tunnin vuoroissa ympäri vuorokauden erotellakseen kullan kemiallisesti kiviaineksesta.
Pääluottamusmies, prosessimies Tarmo Kouri kertoo, että kaivoksella käsitellään paljon kemikaaleja, muun muassa typpeä ja syanidia. Välillä räjäytysten jälkeen löytyy niin sanottuja lähtemättömiä räjähteitä.
– Onnettomuudet ja läheltä piti -tilanteet kirjataan tarkasti. Toisella työpaikalla saatetaan loukata itseään enemmän, mutta niistä ei raportoida, Kouri sanoo.
Kaivostyö ei ole hänen mukaansa sen turvattomampaa tai turvallisempaa kuin muukaan työ.
– Tämä on työpaikka, johon pitää suhtautua huolellisemmin. Kun kaikki noudattavat sääntöjä, eihän siellä tapahdu kuin inhimillisiä erehdyksiä.
Tavallisimpia havereita ovat nyrjähdykset. Avolouhoksella on talvisin liukasta. Kouri lohkaisee, että olisi hyvä, jos talven saisi neuvoteltua pois.
Bonukset toimivat, yhtiön visio huonommin
Kanadalainen Angico-Eagle työllistää Suurikuusikossa reilut kolmesataa ihmistä, joista puolet työskentelee kaivoksessa. Lisäksi tulevat alihankkijat.
Yhtiö pitää Kourin mukaan hyvin huolta työntekijöistään. Yhtiö nosti oma-aloitteisesti taulukkopalkkoja ylös, ja työmatkakuljetus on järjestetty neljään vuoroon. Lisäksi yhtiö antaa vuosittaisen bonuksen sen mukaan, kuinka huokealla yksi malmitonni on tuotettu, kuinka vähän työtapaturmia on sattunut ja kuinka hyvin ympäristöohjeita on noudatettu.
Kouri on neuvotellut pitkään, että myös varastotyöntekijät ja kiinteistönhoitajat saataisiin bonusjärjestelmän piiriin.
– Tuotanto tarvitsee kaikkia pyöriä, hän perustelee.
Kaikki vakituiset ja pitkiä määräaikaisuuksia tekevät työntekijät saavat lisäksi Toronton bonuksen kaksi kertaa vuodessa sen mukaan, kuinka hyvin yhtiöllä on mennyt. Kesällä tuli 1 500 euroa.
Emoyhtiö sanoo pitävänsä ihmisistään kiinni ja arvostavansa pitkäaikaisia työsuhteita. Kanadan kaivoksilla väki ei juuri vaihdu. Suurikuusikossa on Kourin mukaan toisin.
–Jos purnaa työnjohtajille ja esimiehille, he sanovat, ettei täällä ole pakko olla. Tässä taitaa olla kulttuuriero.
Kaivos laajenee maan alle
Avolouhoksella jylläävät massiiviset kuormurit. Raskaat kivenmurikat lastataan lavoille ja ajetaan pois, jotta päästään käsiksi varsinaiseen malmiin.
Avolouhoksen matalin kohta on pian tavoitettu, ja varsinainen kaivostoiminta siirtyy parin vuoden sisällä kokonaan maan alle.
Yhtiön mukaan malmia riittää vielä pitkään. Monet työntekijät laskevat, että ainakin eläkeikään saakka.
– Virallinen kaivoksen ikä 15 vuotta, kenties töitä on pidemmäksi aikaa, Kouri sanoo.
Kittilän toinen suuri työllistäjä, matkailu, on tuonut riittävästi töitä vain osaksi vuotta. Vakituiset työpaikat alueelle ovat Kourin mukaan tervetulleita.
Valtaosa Suurikuusikon työntekijöistä on Kittilästä, Sodankylästä ja Kolarista.
– Kun Sodankylän ja Kolarin kaivokset avataan, ihmiset menevät töihin lähemmäksi kotiaan, Kouri arvioi.
Mainareiden markkinat
Kaksi vuotta sitten aloittanut kanadalaisen emoyhtiön Agnico-Eaglen omistama Suurikuusikon kaivos on tuonut töitä etenkin Kittilään, Sodankylään ja Kolariin.
Kaivosmiehistä on ajoittainen pula, sillä 1990-luvulla ammattiin valmistui vain muutama henkilö vuodessa. Pula koskee myös kaivosinsinöörejä. Yksi sukupolvi puuttuu välistä.
Nyt koulutus on kunnossa, mutta kaivoksia ollaan avaamassa lisää, etenkin Pohjois-Suomeen. Sotkamossa Talvivaarassa louhitaan nikkeliä, ja kenties piakkoin otetaan talteen myös uraania.
Sodankylän Kevitsan rikastamo valmistuu kesällä 2012, jolloin kaivostoimintakin aloitetaan. Kevitsasta saadaan kultaa ja muun muassa platinaa ja palladiumia.
Myös Savukoskella Soklin fosfaattikaivoksen on määrä aloittaa samana vuonna.
Pajala-Kolarin rautamalmikaivoksen suunnitelmat odottavat Suomen puolella vielä päätöksiä. Ruotsissa päätös kaivoksen rakentamisesta tehtiin elokuussa, mutta kaivoksen rahoitus on vielä auki.
Lisäksi Nivalassa sijaitsevaa Hituran nikkelikaivosta ollaan avaamassa uudelleen. Kaivos tuottaa nikkeliä ja kuparia.
Pohjois-Karjalaan Polvijärven Kylylahdelle avataan suunnitelmien mukaan 2012. Kaivoksesta tulee pääasiassa kuparia ja kobolttia. UP
uutiskirje 
