– Nykypäivän sotilasoperaatio alkaa tietoverkoissa eli kyberavaruudessa tapahtuvalla hyökkäyksellä, sanoo Jyväskylän yliopiston vieraileva professori Amir Averbuch.
Tietoyhteiskunnassa yksilöä, yrityksiä ja julkisia organisaatioita uhkaavat tietovuodot. Näihin riskeihin on syytä varautua. Tel Avivin yliopistosta vieraileva professori Averbuch esitteli kybersuojauksen uusimpia menetelmiä torstaina Jyväskylässä pitämässään esitelmässä.
Averbuchin mukaan tietoverkossa tapahtuvalla hyökkäyksellä pyritään nykypäivän sotilasoperaatiossa ensin lamauttamaan vastustajan johtamis- ja viestintäjärjestelmät tai haittaamaan kohdejärjestelmän normaalia toimintaa.
Viron kybersodan kohteena
Kaikkien maiden armeijat ja tiedustelupalvelut valmistautuvat nykyisin myös kybersodankäyntiin. Suomea lähinnä Viron valtio joutui kybersodan kohteeksi vuonna 2007 Pronssisoturi-patsaasta syntyneen kiistan seurauksena, kun ”vihamielinen taho” pyrki lamauttamaan yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja. Sama toistui esimerkiksi Georgian sodan aikana vuonna 2008.
Kybersotaan ja terrorismiin valmistaudutaan myös Suomessa. Siviilipuolella samoja teknologioita tarvitaan ehkäisemään teollisuusvakoilua, ilkivaltaa tai vaikkapa suodattamaan roskapostia. Informaatiojärjestelmät ovat haavoittuvaisia, kuten teini-ikäisten hakkerien eri maissa aikaansaamat jopa miljardiluokan vahingot ovat osoittaneet.
Ammattilaiset asialla
Sodan, vakoilun, terrorismin, väärän informaation ja järjestäytyneen rikollisuuden maailmoissa vastustajina eivät ole hakkerit vaan kybersodankäynnin koulutetut ja hyvin palkatut ammattilaiset. Kybersodan uusilla aseilla on monta nimeä: virukset, madot, Troijan hevoset, hiljaiset agentit, etäispesäkkeitä eli metastaaseja luovat syöpäsolut ja niin edelleen.
Kybersodan vastatoimista käytetään yleisnimitystä tunkeutumisen tunnistava järjestelmä IDS (Intrusion Detection System). Sen tavoitteena on kyetä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa havaitsemaan tietojärjestelmässä ilmenevä epänormaali toiminta.
Professori Averbuchin johtaman hankkeen pääpaino on siviilielämän sovelluksissa myös sellaisiin järjestelmiin, joiden epänormaali toiminta ei johdu vihamielisestä tunkeutumisesta, vaan esimerkiksi inhimillisestä erehdyksestä, ohjelmointivirheestä tai ihmisen sairastumisesta.
uutiskirje 
