Punaisen Suomen vuoden 1918 valtiosäännössä mainittu kansanaloite on toteutumassa vajaat sata vuotta myöhemmin. Oikeusministeriön asettama työryhmä ryhtyy osana perustuslain uudistamista valmistelemaan lakiehdotusta valtiollisesta kansalaisaloitteesta.
Kansanaloite on Kansanvaltuuskunnan valtiosäännön 45:nnessä pykälässä: ”Kun vähintään kymmenentuhatta kansalaista, joilla on valtiollinen äänioikeus, allekirjoittamansa asiakirjan kautta esittää Kansaneduskunnalle ehdotuksen haluamansa lain säätämisestä, on tämä kansan alote valtiopäivillä kiireellisenä asiana käsiteltävä.”
Nyt valmisteluun lähtevä hanke ei mene yhtä pitkälle. Kansalaisaloite vaatisi vähintään 50 000 äänioikeutetun Suomen kansalaisen allekirjoituksen. Aloitteen kiireellisestä käsittelystä ei ainakaan valmisteluvaiheessa puhuta mitään.
Kansanaloitetta koskeva lainsäädäntö on tarkoitus saada voimaan vuonna 2012 samanaikaisesti perustuslain muutoksen kanssa.
Perustuu Lissabonin sopimukseen
Nyt valmisteltava kansanaloite ei kuitenkaan pohjaudu punaisen Suomen valtiosääntöön, vaan Lissabonin sopimukseen, jossa päätettiin EU:n kansalaisaloitejärjestelmästä. Siinä vähintään miljoona unionin kansalaista tietystä määrästä jäsenvaltioita voisi tehdä lainsäädäntöaloitteen komissiolle.
Tätä koskeva asetusehdotus on parhaillaan EU:n parlamentin käsiteltävänä.
Kansanaloitetta perustellaan edustuksellisen demokratian vahvistamisella ja täydentämisellä sekä äänestäjien suoralla demokratialla.
Muualla Euroopassa kansalaisaloitejärjestelmiä on nykyisin muun muassa Alankomaissa, Itävallassa, Espanjassa, Portugalissa, Italiassa, Puolassa ja Unkarissa. Suomessa kansalaisaloiteoikeus on tällä hetkellä vain kunnissa.
Työryhmän puheenjohtajana toimii lainsäädäntöneuvos Tuula Majuri oikeusministeriöstä. Työryhmässä on edustus kaikista eduskuntapuolueista. Vasemmistoliittoa edustaa Kari Uotila.
uutiskirje 
