Paikantavasta teknologiasta alkaa tulla osa arkipäivää. Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnion mukaan it-teknologiassa ollaan menossa kovaa vauhtia siihen suuntaan, että ihmisten lisäksi esineitäkin paikannetaan.
Aarnio uskoo, että tulevaisuudessa kaikki ihmiset ja esineet tulevat saamaan oman ip-osoitteen.
– Nanoteknologian mahdollisuuksia tutkitaan jo. Tulevaisuudessa äiti pystyy seuraamaan, onko hänen lapsellaan päiväkodissa takki kiinni vai auki, Aarnio maalailee.
Sama teknologia mahdollistaisi hänen mukaansa myös työntekijän valvonnan.
Paikannettavuus tuo ongelmia yksityisyyden suojaan ja tietoturvallisuuteen. Aarnio pitää huolestuttavana, että tällä hetkellä suurimmista puolueista vain yhdellä on tietoyhteiskuntaohjelma.
– Valtaosassa hallituspuolueiden puolueohjelmista ei sanota siitä sanaakaan.
Oikeusvaltiossa asiat pitäisi ratkaista etukäteen lainsäädännöllä. Aarnion mukaan koko yhteiskunnan läpäisevä arvokeskustelu tulisi käydä nyt.
– Jos näin ei tehdä, uusista palveluista tulee täysiä susia, jollaisia niiden ei hyvän kuluttajasuojan perusteella pitäisi olla.
Valvonta oikeutetaan pelolla
Avointa keskustelua perää myös sosiaalipsykologian ja psykologian professori Airi Hautamäki. Hänen mukaansa keskustelu valvonnan mahdollistavasta teknologiasta on liian suppeaa.
– Keskustelua on käyty hyvin vähän. Nyt ollaan tilanteessa, jossa Euroopassakin arvioidaan terrorismiuhkaa. Ihmiset voivat tuntea itsensä epävarmoiksi ja juuri silloin on helppo puolustaa teknologioita, jotka lisäävät joidenkin ihmisryhmien näkyvyyttä.
Uusi teknologia mahdollistaisi periaatteessa ihmisten valvomisen kaikkialla. Hautamäki uskoo kuitenkin vastarintaan.
– Niin kauan kun meillä kunnioitetaan yksilön itsemääräämisoikeutta, en usko, että esimerkiksi työnantajat voisivat valvoa työntekijän tekemisiä.
Hautamäki muistuttaa, että teknologia ei toteuta itseään automaattisesti.
– Se edellyttää ihmisten halua. Ja jos siihen suuntaan mentäisiin, uskon vakaasti, että syntyisi vastarintaa.
Lisää tietosuojakoulutusta
Aarnio haluaisi tietoturvaopetusta jo lapsille. Hänen mukaansa suomalainen tietoyhteiskuntakoulutus ei voi hyvin.
– Suomi pärjää hyvin PISA-tutkimuksissa, mutta paljonko lapsille opetetaan tietosuoja-asioita, hän kysyy.
Myös Hautamäki painottaa koulun ja vanhempien roolia. Nuoret eivät hänen mukaansa useinkaan ymmärrä, mitä riskejä verkossa piilee. Esimerkiksi Facebookiin heillä on liian suuri luottamus.
– Nuori ei ymmärrä, että kaikki mitä hän verkossa sanoo, voi kääntyä häntä vastaan. Meillä on julkkis-kulttuuri, jossa ajatellaan, että jos näkyy, on olemassa. Aikuisten pitäisi muistuttaa riskeistä niin, että naiivi ja katteeton luottamus verkkoon häviäisi.
uutiskirje 