Tasa-arvolain toimivuutta pohditaan parhaillaan. Sen pohjaksi rakennetaan myös Suomen ensimmäistä tasa-arvoselontekoa. Selonteon laadinnassa työmarkkinajärjestöt ovat jääneet mopen osille.
STTK:n lakimies Anja Lahermaa kertoo, että lokakuussa eduskuntaan tulevaa selontekoa on valmisteltu virkamiestyönä. Työmarkkinajärjestöt ovat voineet kommentoida valmistelua vain parin minuutin puheenvuoroilla kahdessa kuulemistilaisuudessa.
– Olemme joutuneet kommentoimaan aika puhtaalta pöydältä, koska emme ole saaneet ennalta minkäänlaisia pohjapapereita tai luonnoksia.
Tasa-arvoselontekoa pohtiva työryhmä tekee linjauksia ja esityksiä tasa-arvopolitiikan tulevaisuudelle.
Hankkeet hautautuvat jonnekin
Lahermaan mukaan monet tasa-arvotoimet viimeisen kymmenen vuoden aikana ovat perustuneet määräaikaisiin hankkeisiin, joilla on ollut alkamis- ja loppumispäivämäärä.
– Kun hankkeet ovat päättyneet, niiden hyvätkin tulokset ja käytännöt ovat harvoin jääneet elämään. Hankkeiden pitäisi perustua pitkäjänteisyyteen, Lahermaa vaatii.
Hän uskoo, että lainsäädännöllä on vaikutusta tasa-arvoasioihin, mutta pitäisi tehdä jotakin myös asenteille ja arvoille.
– Niitä on paljon hankalampi muokata ja muuttaa kuin lakeja.
Tasa-arvolaki toimii huonosti
Nyt pohdittavana oleva, vuonna 2005 uudistettu tasa-arvolaki ei Lahermaan mukaan ole ihan kunnossa.
– Laki toimii tiettyyn pisteeseen asti, mutta ei kaikilta osin.
Esimerkiksi tasa-arvosuunnitelmat pitäisi Lahermaan mielestä saada toimimaan nykyistä paremmin.
– Niiden lukumäärä on lisääntynyt, mutta niitä ei edelleenkään tehdä kaikissa paikoissa, joissa pitäisi. Jos tasa-arvosuunnitelmat otettaisiin kunnolla käyttöön, niiden avulla saataisiin edistettyä tasa-arvoa työpaikkatasolla nopeastikin.
STTK:n kyselyssä 43 prosenttia vastaajista ei tiennyt, onko heidän työpaikallaan tehty tasa-arvosuunnitelma.
– Jos sitä ei tiedetä, asiaa on hankala edistää, Lahermaa huomauttaa.
Palkkakartoitusta pitäisi täsmentää
Lahermaan mukaan nykyisen tasa-arvolain ongelmana on myös samapalkkaisuustavoitteen edistämisen vaikeus.
– Laissa velvoitetaan tekemään palkkakartoitus osana tasa-arvosuunnitelmaa, mutta laki ei kerro, miten se on tehtävä ja mitä siellä on oltava.
Lahermaa pelkää, että työnantaja voi vetäistä suunnitelman hihastaan ja sanoa, että ”tämä on tässä”.
– Se ei anna käytännössä tarvittavaa tietoa.
STTK vaatii henkilöstön edustajan tiedonsaannin lisäämistä.
– Jos he eivät saa tarvittavia palkkatietoja, he eivät voi edistää tasa-arvoa.
uutiskirje 
