Helsingin Vasemmistoliitto tavoittelee Helsingin ensi vuoden budjetista perjantaina käynnistyvissä neuvotteluissa sitä, että päästäisiin eroon jo perinteeksi muodostuneesta käytännöstä alibudjetoida hyvinvointipalveluihin tarvittavat menot.
– Ei ole oikein, että sosiaali- ja terveyspuolella roikutaan hirressä koko budjettivuosi, että sitä vaaditaan säästämään ja säästämään, katsoo kaupunginvaltuutettu Kati Peltola.
Tilanne ei hänestä ole kestävä, kun kaupunki elää niin, että hyvinvointipalvelujen välttämättömien ja lakisääteisten menojen kattamiseen on aina loppuvuodesta osoitettava lisää kymmeniä miljoonia.
Peltola esitteli valtuustoryhmänsä näkemyksiä kaupunginjohtaja Jussi Pajusen laatimasta budjettiesityksestä Pro Kuntapalvelut -verkoston budjettiriihessä torstaina.
Pajunen on todennut tavoittelevansa Helsingin talouden tasapainoa keinoinaan menokasvun hillitseminen kunnallisveroprosentin korottaminen. Näin on hänestä tehtävä, koska verotulojen kasvu ei kata menojen kasvua.
Prosenttiyksikön veronkorotus on kaupungin virkamiesjohdon mielestä välttämätöntä, jotta peruspalvelujen taso voidaan turvata.
Keinotekoinen rakenne
Se, että Helsingillä ei riitä rahaa sosiaali- ja terveyspalveluihin johtuu Peltolan mukaan osaltaan siitä, että kaupunki ylibudjetoi investoinnit.
– Kuluvallekin vuodelle investoiduista määrärahoista kulutetaan vain hieman alle 80 prosenttia. Samalla tavalla on toimittu tätä edeltävinä vuosina.
– Näin budjetti saadaan keinotekoisesti näyttämään siltä, että ei ole varaa rahoittaa sosiaali- ja terveyspalveluja.
Helsingin Energia on erityisesti ollut se lähde, jota on käytetty loppuvuodesta rahoittamaan vajausta jälkikäteen ja tilinpäätöksessä on päästy plussan puolelle.
Tänä vuonna arvelee Peltola Helsingin olevan harvinaisessa tilanteessa ja jäävän miinukselle tilinpäätöksessään
Nyt on kuitenkin kysymys siitä, paljonko investoidaan.
Investoinneista on tingittävä
Kaupunginjohtaja Pajunen lähti keväällä esittelemässään budjettiraamissa ylisuurista investoinneista.
– Jo tuolloin oli päivänselvää, ettei esitys ollut realistinen.
Pajunen pudottikin viikko sitten tuomassaan budjettiesityksessä investoinneista sata miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa Peltolan mielestä kuitenkin vain sitä, että potista on otettu vasta ilmat pois.
Valtuustoryhmillä on nyt alkaneissa neuvotteluissa syytä miettiä tarkkaan, mitkä Pajusen esityksessä edelleen olevista, 600 miljoonaan euroon nousevista investoinneista ovat sellaisia, joita ei mahdollisesti tarvita koskaan, tai mitkä niistä voidaan lykätä.
uutiskirje 