KTK Tekniikan Asiantuntijat ry:n teettämän tutkimuksen mukaan kuntatyönantajat ovat laiminlyöneet seutuhankkeissa riittävän tiedon jakamisen henkilöstölleen.
Tutkimuksessa kysyttiin erityisesti ympäristöterveydenhuollon henkilöstöltä, miten he ovat kokeneet muutoksen siirtyessään uusiin seutuyksiköihin. Arvosanat jäivät tyydyttävälle tasolle.
Tutkimuksen on tehnyt KTK:n alueasiamies Sampo Kilpeläinen opinnäytetyönä Mikkelin ammattikorkeakoulun ylempään AMK-tutkintoon.
Henkilöstöä ei kuunnella
Henkilöstön mukaanotto on selvityksen mukaan ollut seutuhankkeisiin siirryttäessä huonoa. Kuntatyönantajat eivät ole tiedottaneet henkilöstölle muutoksista riittävästi.
Henkilöstö ei myöskään ole voinut juurikaan vaikuttaa päätöksiin.
– Moni olikin kokenut jääneensä ulkopuoliseksi, ja henkilöstön keskuudessa todettiin tapahtuneen tietojen panttaamista. Tämä on alentanut työmotivaatiota, ja muutoksen hyväksyminen on näin ollut vaikeampaa, Kilpeläinen toteaa.
Sopimatta ovat jääneet muun muassa palkat, työaikakysymykset ja erilaiset kompensaatiot. Harvoja sopimuksiakaan ei tehty kirjallisesti.
– Sopimatta jääneet asiat ja niissä tapahtuneet etujen huononnukset ovat jääneet hiertämään uusiin yksiköihin.
Eriarvoista kohtelua
Kilpeläisen mukaan kaikki ympäristöterveydenhuollon toimintaan vaikuttavat käytännöt pitäisi yhdistää ennen seutuyksiköihin siirtymistä. Näin turvattaisiin kuntalaisille hyvät palvelut.
Myös seutuhankkeissa käytössä ollut isäntäkuntamalli aiheutti henkilöstölle ongelmia. Henkilöstöä kohdeltiin eriarvoisesti riippuen siitä, oliko henkilö alkuperäisesti isäntäkunnan palveluksessa vai muusta kunnasta lähtöisin.
Isäntäkuntamallin vaarana on Kilpeläisen mukaan sanelupolitiikka, joka vaarantaa kunnallisen demokratian. Kilpeläinen pitää tärkeänä, että seutuhankkeissa turvattaisiin alueellinen edustus.
– Vastuut ovat hämärtyneet ja asioista tiedotetaan vasta päätöksenteon jälkeen.
lehti 