Tampereen Eläkeläiset ry. juhli maanantaina 55-vuotistaivaltaan. Puheenjohtajansa Timo Mustosen sanoin, vireä ja aikaansa seuraava järjestö on maan vanhin eläkeläisjärjestö.
– Vuoden 1956 alusta kansaneläkelaki muutti kansaneläkkeen kaikille kuuluvaksi. SKDL kannusti eläkeläisiä yhdistämään voimansa etujensa ajamiseksi ja Tampereella viesti otettiin vastaan. Viimeisen 15 vuoden aikana on tamperelaisia ikäihmisiä puhuttanut toimeentulon heikentyminen sekä vanhustenhuollon tilan heikentyminen, Mustonen totesi.
Kaikilla oikeus hyvään elämään
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän tervehdyksen tuoneen Minna Sirnön mukaan keinutuolivallankumous tapahtui 50-luvulla. Siitä lähtien eläkeläinen on ollut hyvin toisenlainen kuin Olavi Virran tulkitsema rantamökissä istuva vanhus harmajapää.
– Eläkeläinen on aktiivinen, vaikka köyhyys, eriarvoisuus ja avuntarve eivät ole mihinkään kadonneet. Nykypäivän köyhällä on 20-vuotiaan työttömän nuoren miehen sekä yksinään asuvan vanhemman naisen kasvot. Takuueläkkeen ulkopuolelle jää iso joukko pieneläkeläisiä. Vasemmistoliitto vaatiikin, että takuueläke on nostettava vähintään 750 euroon kuukaudessa.
Sirnön mukaan meillä jokaisella on oikeus iästä riippumattomaan hyvään elämään.
Elinikä on noussut
Eläkeläiset ry:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö totesi juhlapuheessaan kolmen asian olevan pinnalla: Kansalaisten eläkeiän nostaminen ja työurien pituus, vanhustenhuollon resurssien riittävyys sekä eläkeläisten toimeentulo.
Eläkeiän nostamista perustellaan eliniän pidentymisellä. Kivistö muistutti, että eläkkeellä olevien eliniän piteneminen ei ole sama asia kuin koko väestön eliniän piteneminen.
– Meidän sukupolvemme on 5–7 vuotta pitempään eläkkeellä kuin vanhempamme tai isovanhempamme. Sadan vuoden aikana keskimääräinen elinikä on noussut 40 vuodella. Samaan aikaan reaalikansantalous on kasvanut kymmenkertaisesti.
Väestörakenteen muutos ei anna Kivistön mukaan minkäänlaista aihetta paniikkiin. Suomalaiset vanhukset ovat yhä paremmassa kunnossa, joten toisten avun varassa eläminen koko ajan lyhenee.
Katainen ei tunne arkea
Kivistö arvioi valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok.) tuntevan huonosti pieneläkeläisten arkea. Kataisen mielestä verotuksen painottuminen kulutukseen antaa jokaiselle mahdollisuuden valita, maksaako veroa vai ei.
– Yli 700 000 eläkeläistä saa kuukaudessa vähemmän eläkettä kuin 1 040 euroa. Pieneläkeläinen on vaikean valinnan edessä miettiessään, ostaako vai ei, jos haluaa pysytellä hengissä.
Pirkanmaan vasemmistonaisten tervehdyksen tuonut Ulla-Leena Alppi korosti myös, että lähes miljoona suomalaista elää köyhyysrajalla tai sen alapuolella.
– Heistä paljon on juuri pieneläkeläisiä.
uutiskirje 
