Suomen taideyliopistojen yhdistymistä selvitetään nyt kiireellä. Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti alkukesästä työryhmän pohtimaan Kuvataideakatemian, Teatterikorkeakoulun ja Sibeliusakatemian mahdollista yhdistymistä.
Asiaa on selvitetty 2000-luvulla jo kuusi kertaa, edellisen kerran vuonna 2008. Hanke kaatui etenkin taideyliopistojen vastustukseen.
Opetusministeriön opetusneuvos Maija Innola ei halua ottaa kantaa, onko ilmapiiri nyt otollisempi yliopistojen yhdistämishankkeelle.
– Ihan avoimessa ja myönteisessä hengessä keskusteluja on käyty, mutta ei voi vielä spekuloida sen enempää.
Tällä kertaa selvitystä on tehty kaikessa hiljaisuudessa. Työryhmän vetäjä, Kansallisoopperan pääjohtaja Päivi Kärkkäinen ei halua kommentoida selvitystä.
Opetusministeriön mukaan yhdistymisellä ei haeta säästöjä vaan etsitään taidekoulutukselle vaikuttavuutta ja näkyvyyttä. Selvityksen on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä.
Sibeliusakatemia haluaa pitää nimensä
Sibeliusakatemian rehtori Gustav Djupsjöbacka uskoo, että tällä kertaa yhdistymispohdinta myös johtaa johonkin.
– On vaikea silti sanoa, mikä malli tulee olemaan, onko se todella yhdistyminen vai löyhempi verkostomalli.
Djupsjöbackan mukaan Taideyliopisto olisi kuitenkin vaillinainen. Aalto-yliopistoon vasta liitetty Taideteollinen korkeakoulu on jäämässä näillä näkymin ulkopuolelle.
– Taideteollinen olisi ilman muuta kuulunut tähän. Ilman sitä Taideyliopisto on torso jo syntyessään, Djupsjöbacka sanoo.
Hänen mukaansa on kummallista, että yhdistymisasiassa mennään nyt ministeriön tahdissa.
– Hyväksyimme juuri yliopistolain, joka entistä suuremmalla painolla puhuu yliopistojen autonomiasta.
Sibeliusakatemia on linjannut reunaehtoja yhdistymiselle. Sibeliusakatemian nimen tulee säilyä. Myös tohtorintutkintoon johtava jatkokoulutus halutaan säilyttää.
Djupsjöbackan mukaan odotettavissa on raskaita vuosia, jos yhdistyminen toteutuu.
– Taiteen lait ja toimintatavat on aika erilaisia. Synergiaetuja ei ehkä ole niin paljon, kuin ulkopuoliset odottavat, Djupsjöbacka toteaa.
Hänen mukaansa kansainvälisistä fuusioista löytyy pelottaviakin esimerkkejä. Ne on tehty kiirehtien ja huonosti yhteisöjä kuunnellen.
Kuvataideakatemialle itsenäisyys on itseisarvo
Kuvataideakatemiassa meneillään olevassa yhdistämiskeskustelussa huolettaa itsenäisyyden menetys.
– Itsenäisyys on tietyllä tavalla itseisarvo, jota ei voi vaihtaa mihinkään, sanoo rehtori Markus Konttinen.
Kuvataideakatemian etu on Konttisen mukaan sen pienuudessa. Kolmen yliopiston fuusio voisi jäykistää päätöksentekoa.
– Nyt asioista sovitaan ilman suurta byrokratiaa. Opetukselle hyvin moniportainen hallinto on uhka.
Konttinen kehottaa miettimään, onko yliopistouudistuksen jälkeisessä tilanteessa voimavaroja viedä uudistusta eteenpäin.
– Onko mahdollista tänä päivänä Suomessa synnyttää näin isoa sisällöllistä yhteenliittymää, hän kysyy.
Teatterikorkeakoulu uskoo autonomisuuden säilyvän
Teatterikorkeakoulun rehtori Paula Tuovinen ei allekirjoita puheita itsenäisyyden kadottamista.
– Samalla tavalla taideprofessorit vastaisivat koulutuksesta kuten tähänkin asti. Tieteenalat ovat luonnollisesti omalakisia ja niillä on omanlaisia käytäntöjä, hän huomauttaa.
– Eivät teologit ja matemaatikot Helsingin yliopistossakaan ole päivittäin toistensa kanssa tekemisissä. Niillä osa-alueilla, joilla se on luontevaa, voidaan luoda rakennetta, jota tukee uuden taiteen syntymistä.
Tuovinen uskoo, että Taideyliopisto antaa vielä odottaa itseään, ainakin seuraavat pari vuotta.
– Kukaan ei varmaan halua kiirehtiä. Yksi uhka on, että viime aikoina tapahtuneet muutokset ovat väsyttäneet ihmiset.
uutiskirje 
