Sähköä biomassasta
Suomi on paitsi Euroopan, myös maailman johtavia maita sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Maailmalla Kiina on kirimässä kärkeen.
Suomalaisten käyttämästä sähköstä 40 prosenttia saadaan yhteistuotantolaitoksista. Euroopassa keskiarvo on kymmenen prosenttia.
Siirtyminen hiilipohjaisista polttoaineista uusiutuviin energialähteisiin tuo omat ongelmansa yhteistuotannolle. Vanhat kattilat on rakennettu muuhun kuin hakkeen ja muun biomassan hyödyntämiseen. Energiateollisuudessa toivotaan hallituksen antavan yhteisvoimaloille siirtymäaikaa uusiutuvaan energiaan.
Työ- ja elinkeinoministeriön suunnitelmien mukaan Suomi lisää uusiutuvan energian käyttöä nimenomaan lisäämällä biomassan käyttöä yhteistuotannossa. Tuulivoiman lisäys on siihen nähden varsin pientä. Ministeriön suunnitelmien mukaan vuonna 2020 uusiutuvasta energiasta 55 prosenttia tulee biomassasta, 15 prosenttia tuulivoimasta.
Kiinassa yhteistuotantolaitokset tuottavat lämpöä ja sähköä kivihiilellä. Kansainvälisillä energiamarkkinoilla ennakoidaan, että Kiinan nousu tuo mukanaan entistä tehokkaampia ja ympäristöystävällisempiä keinoja kivihiilen käytölle ja sitä myöten kenties uuden nousun hiilipohjaisille polttoaineille.
Kaukolämpö on kasvattanut suosiotaan omakotitaloja myöten. Peräti 2,6 miljoonaa suomalaista asuu kaukolämmöllä lämmitettävässä asunnossa.
Lämmöntuotannon keskittäminen nostaa voimaloissa lämpökuormaa niin, että sähkön tuotanto on mahdollista ja kannattavaa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana uusia yhteistuotantolaitoksia on rakennettu 35 eri puolille maata. Valtaosa kaukolämmöstä tuotetaan yhteistuotantolaitoksissa.
Energiateollisuudesta kerrotaan, että parhaimmillaan lämmön ja sähkön yhteistuotannossa pystytään hyödyntämään yli 90 prosenttia energiasta. Pelkässä sähköntuotossa energiatehokkuus jää 55 prosenttiin.
Energiaverot ovat arvaamattomia
Kansainvälisen Energiajärjestön IEA:n mukaan Suomi on Tanskan kanssa Euroopan kärjessä sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Yhtenä syynä tähän pidetään avointa kilpailua sähkömarkkinoilla.
Suomi saattaa pudota kärkisijalta omilla toimillaan, Energiateollisuudessa arvioidaan. Hallituksen energiaveroratkaisujen lopputulema on yhtä arvaamaton kuin päihteiden sekakäytöllä, järjestöstä sanaillaan.
Maakaasun verotuksen viisinkertaistaminen nostaa kustannuksia tuntuvasti. Viime vuonna yhteistuotannosta maakaasulla tuotettiin 35 prosenttia, kivihiilellä 26 prosenttia ja turpeella 16 prosenttia. Uusiutuvien energialähteiden osuus oli 15 prosenttia. Uudet laitokset käyttävät pääosin kotimaista polttoainetta, ensisijassa puuta ja turvetta.
Öljyn osuus on pudonnut viiteen prosenttiin, kun se vuonna 1976 oli vielä 60 prosenttia.
Hiilipohjaisten energialähteiden verotus kovenee. Siitä hallitus pitää kiinni. Energiateollisuudessa toivotaan, että sähkön ja lämmön yhteistuotantoa katsottaisiin lempeämmin, sillä sen energiatehokkuus on omaa luokkaansa.
Maalämmöstä tuli uhka
Verotuksen ohella kaukolämmön asemaa uhkaa maalämmön suosio.
Maalämpöpumppuja ja -kaivoja rakentavat yhtiöt kehottavat omakoti- ja myös kerrostaloasujia vertaamaan, kuinka huokeaksi maalämpö tulee.
Toisaalla pelotellaan, etteivät kaikki halukkaat välttämättä saa maalämpökaivoa. Niillä on oltava turvavälit. Lisäksi ympäristöministeriö on muuttamassa lämpökaivon poraamisen luvanvaraiseksi. Kuntien pitäisi tietää kaavoitusta ja maarakentamista varten, mitä rakenteita maapohjassa on.
Yhteistuotantolaitoksissa toivotaan, että kaukolämpö säilyy vastedeskin tiheän asutuksen ja taajamien vaihtoehtona. Maalämpö voisi niiden mukaan säilyä syrjäseutujen vaihtoehtona.
Perusteluna Energiateollisuus esittää, että maalämmöllä lämpiävissä asunnoissa on silti sähkölaitteita. Jos kaukolämmön käyttö vähenee, sähkö laitteisiin on hankittava sähkövoimaloista. Niiden energiatehokkuus ei yllä yhteisvoimaloiden tasolle.
Sähköä biomassasta
Suomi on paitsi Euroopan, myös maailman johtavia maita sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Maailmalla Kiina on kirimässä kärkeen.
Suomalaisten käyttämästä sähköstä 40 prosenttia saadaan yhteistuotantolaitoksista. Euroopassa keskiarvo on kymmenen prosenttia.
Siirtyminen hiilipohjaisista polttoaineista uusiutuviin energialähteisiin tuo omat ongelmansa yhteistuotannolle. Vanhat kattilat on rakennettu muuhun kuin hakkeen ja muun biomassan hyödyntämiseen. Energiateollisuudessa toivotaan hallituksen antavan yhteisvoimaloille siirtymäaikaa uusiutuvaan energiaan.
Työ- ja elinkeinoministeriön suunnitelmien mukaan Suomi lisää uusiutuvan energian käyttöä nimenomaan lisäämällä biomassan käyttöä yhteistuotannossa. Tuulivoiman lisäys on siihen nähden varsin pientä. Ministeriön suunnitelmien mukaan vuonna 2020 uusiutuvasta energiasta 55 prosenttia tulee biomassasta, 15 prosenttia tuulivoimasta.
Kiinassa yhteistuotantolaitokset tuottavat lämpöä ja sähköä kivihiilellä. Kansainvälisillä energiamarkkinoilla ennakoidaan, että Kiinan nousu tuo mukanaan entistä tehokkaampia ja ympäristöystävällisempiä keinoja kivihiilen käytölle ja sitä myöten kenties uuden nousun hiilipohjaisille polttoaineille.
lehti 