Viikonvaihteessa käydyissä Helsingin poliittisten ryhmien budjettineuvotteluissa sovittiin 38 miljoonan euron lisäyksistä 4,1 miljardin budjettiesitykseen ensi vuodelle. Lisätuloja arvioidaan tulevan noin 24 miljoonaa euroa.Suurin osa tuloista kertyy kiinteän omaisuuden myynnistä.
Vasemmistoliiton valtuustoryhmän ykköstavoite neuvotteluissa oli lisärahoituksen saaminen vanhusten palveluun.
– Nyt sovittu vanhusten palvelujen 18 miljoonan euron lisäraha purkaa hoitojonoja ja parantaa hoivan laatua, katsoo Vasemmistoliiton edustajana neuvotteluihin osallistunut Outi Ojala.
Ojala pitää tärkeänä sitä, että lisärahoituksen hyväksymällä kaikki ryhmät tunnustivat nyt selkeästi sen, että vanhustenhuollon palvelurakennemuutoksessa laitospainotteisuudesta palveluasumisen suuntaan ei voida edetä tähänastisella vauhdilla. Neuvottelutulos kertoo siitä, että nyt myönnetään kyseessä olevan pitkän prosessin, jossa onnistuminen vaatii tukea muun muassa koti- ja omaishoitoon.
Ojalan mielestä noinkin merkittävä rahalisäys vanhustenhuoltoon ja kohdistettuna nimenomaan vanhusten tarpeenmukaisen hoidon turvaamiseen oli uusi avaus Helsingin budjettineuvotteluissa.
Paineet jatkuvat terveystoimessa
Joukkoliikenteen tukea korotettiin neuvotteluissa kuudella miljoonalla eurolla, mikä merkitsee lipunhintojen korotuspaineen alenemista yhteen prosenttiin sekä sisäisen liikenteen linjoihin esitettyjen yhden miljoonan euron suuruisten karsimisten supistumista 300 000 euroon.
Valitettavana Vasemmistoliiton neuvottelijat pitävät sitä, että valtuustoryhmän monet ehdotukset lisärahoituksesta muun muassa terveydenhoitoon, luokkakokojen pienentämiseen tai työllisyysmäärärahojen nostoon eivät saaneet tukea muilta ryhmiltä.
Vasemmistoliiton ryhmän mielestä lasten päivähoitoon ja lapsiperheiden palveluihin olisi tarvittu kunnollinen lisäpanostus, ja ryhmä esitti 18 miljoonan euron lisärahoitusta. Neuvotteluissa saatiin 10 miljoonaa euroa.
Huolen aiheena pysyvätkin Ojalan mukaan erityisesti terveystoimessa jatkuvat paineet.
– Tilanne tulee pysymään vaikeana, koska Vasemmistoliiton nyt sovittua isommat määrärahakorotukset eivät menneet läpi.
Vasemmistoliiton korotusesitys terveystoimeen ja HUS:iin oli 10 miljoonaa euroa.
Toteutumatta jäi myös Vasemmistoliiton esitys 10 miljoonan euron lisäyksestä toimeentulomäärärahoihin. Tuki on kuitenkin lakisääteinen, joten kaupungin on huolehdittava siitä, sanotaan asiasta budjettikirjassa mitä tahansa.
Paltamon mallia kokeillaan
Ojala toteaa pitävänsä erittäin tärkeänä, että nyt vihdoinkin muut puolueet ottivat vakavasti Vasemmistoliiton monta kertaa esittämän aloitteen kaupungin omasta peruskorjausyhtiöstä. Puolue on ajanut sitä, koska on huolissaan harmaan talouden laajasta esiintymisestä Helsingin kaupungin kohteissa.
Ojalan mielestä oman yhtiön perustaminen tekisi mahdolliseksi tehokkaamman puuttumisen harmaaseen talouteen ja sillä saataisiin työmaat parempaan valvontaan. Yleisessä tiedossa on, miten hinnat ovat karanneet käsistä budjetoidusta monissa kohteissa. Kustannusvertailuja saataisiin oman yhtiön ansiosta paremmin. Yhtiön perustaminen selvitetään.
Perinteiseen tapaan Palokunnantalon vintillä käydyissä neuvotteluissa päädyttiin Vasemmistoliiton aloitteesta tutkimaan Paltamon mallin kaltaisten ratkaisujen soveltumista Helsingin vaikeasti työllistyvien palveluihin.
– Kokemukset Paltamon työllistämismallista ovat varsin hyviä, siksi Vasemmistoliitto esitti mallin kokeilun aloittamista joissakin kaupunginosissa. Asian jatkotyöstäminen jäi nyt työllistämistoimikunnan tehtäväksi.
Ei kokoomuksen vauhtiin kilpailutuksessa
Opetustoimessa ruoka- ja siivoushuollon kilpailutusta jatketaan ja lisätään Helsingissä maltillisesti. Mikäli kokoomus olisi saanut neuvotteluissa esityksensä tässä asiassa läpi, koskisi kilpailutus opetustoimea kokonaisuudessaan.
Vasemmistoliitto jäi tässä vähemmistöön. Sen neuvottelijoiden mielestä kilpailutuksen lisäämiseen ei tulisi ryhtyä, koska kaupungilla on odotettavissa uudistuksia kunnallislakiin liikelaitosten osalta tulossa olevien muutosten ja EU-säädösten johdosta. Kaupungilla on lisäksi olemassa linjapäätös siitä, että kyseisiä palveluja pyritään keskittämään Palmiaan.
Neuvotteluissa sovittiin myös tuottavuus- ja hyvinvointiohjelmasta sekä palveluiden tuottamisen strategian laatimisesta.
Ensi vuoden alussa käynnistetään kaikkia hallintokuntia koskeva tuottavuutta ja työhyvinvointia lisäävä ohjelma. Sosiaali- ja terveystoimesta tehdään toukokuun alkuun mennessä kokonaisselvitys, jonka tavoitteena on parantaa tuottavuutta. Organisaatiota tarkastellaan erityisesti kaupunkilaisten edun, johtamisen, elinkaarimallin ja palvelustrategisten vaihtoehtojen näkökulmasta.
– Näihin liittyy kieltämättä suuri poliittinen haaste vasemmistolle, myöntää Outi Ojala ja muistuttaa, ettei ole mikään salaisuus, että kokoomus ajaa palveluiden ulkoistamista ja yksityistämistä.
Peli avoimeksi ohjelmien avulla
– Tällä hetkellä sitä tehdään pikku hiljaa, ilman poliittista keskustelua. Itse näen niin, että nuo ohjelmat ovat myös mahdollisuus nostaa aidosti keskusteluun julkisten palvelujen arvo ja asema. Ne pakottavat poliittiset ryhmät ottamaan avoimesti kantaa niihin.
Pelin muuttuessa avoimeksi selviävät kansalaisillekin eri puolueiden näkemykset – esimerkiksi mitä vihreät ja keskusta sekä Perussuomalaiset oikeasti ajavat.
Toisaalta Ojala korostaa, ettei vasemmalla voida pelkästään olla puolustusasemissa. Nykyjärjestelmässä on paljon puutteita, kuten asukkaiden olemattomat vaikutusmahdollisuudet, se, ettei työntekijöitä kuunnella eivätkä he pääse aidosti vaikuttamaan jatkuvissa organisaatiomuutoksissa.
– Nyt myös meillä on mahdollisuus esittää omat näkemyksemme siitä miten palvelut tulee järjestää ja tuottaa laadukkaasti nykyistä asiakaslähtöisemmin ja silti edullisesti. Tämän kai pitäisi olla vasemmiston tavoitteena.
Helsingin kaupunginvaltuusto päättää ensi vuoden tulo- ja menoarviosta marraskuussa.
uutiskirje 
