Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi tyrmää työnantajapuolen puheet alan työvoimapulasta.
– Tämä vuosi on työttömyyden osalta aivan yhtä huono kuin viime vuosikin, jolloin rakennusalan työttömyyskassa maksoi työttömyyskorvauksia 170 miljoonaa euroa. Sitä ennen vuonna 2008, kun tilanne rupesi loppuvuodesta laukeamaan käsiin työttömyyden osalta, me maksettiin noin 80 miljoonaa euroa, Harjuniemi kertoi vierailullaan Keski-Palokan koulun saneeraustyömaalle tiistaina Jyväskylässä.
Tänä vuonna Rakennusliitto maksaa Harjuniemen mukaan työttömyyskorvauksia saman 170 miljoonaa euroa kuin viime vuonnakin.
Tilanne on se, että 6 500 Rakennusliiton jäsentä on työtä vailla, eli he ovat joko lomautettuina tai työttöminä. Väitän, että heillekin olisi töitä, jos rakennusalalla ei olisi harmaata taloutta.
– Tämän vuoden työttömyysluku kokonaisuudessaan Rakennusliiton jäsenten keskuudessa ei ole sen parempi kuin viime vuonna, joskin me olemme kyllä parempaan suuntaan menossa. Uskon, että ensi vuoteen lähdetään pikkuisen matalammasta työttömyyden tasosta, eli ensi vuosi tulee olemaan kuluvaa vuotta parempi.
Rakennusliitto nostaa työttömyyskassan jäsenmaksua monen muun teollisuusliiton tavoin. Harjuniemen mielestä sekin kertoo siitä, että työttömyys jatkuu ja että liiton pitää kerätä kassaan uutta pelivaraa. Liiton kokonaisjäsenmaksua ei kuitenkaan esitetä nostettavaksi.
Työ vuotaa harmaaseen talouteen
Työtä olisi Harjuniemen mukaan alalla paremminkin, ellei sitä vuotaisi harmaaseen talouteen.
– Tilanne on se, että 6 500 Rakennusliiton jäsentä on työtä vailla, eli he ovat joko lomautettuina tai työttöminä. Väitän, että heillekin olisi töitä, jos rakennusalalla ei olisi harmaata taloutta. Niin rajua meidän alalla on tämä työehtojen alittaminen ja dumppaus.
Työnantajapuolen puheet työvoimapulasta Harjuniemi tyrmää kuitenkin ykskantaan.
– Saattoi olla, että jossakin vaiheessa pitkän nousukauden aikana ilmeni työvoiman osalta jotakin niukkuutta alueellisesti, mutta kyllä nyt ollaan ihan toisenlaisessa tilanteessa.
Alan tulevaisuuden kannalta Harjuniemi pitää tärkeänä, että alalle kouluttautuneille nuorille tarjotaan kokopäiväisiä, toistaiseksi voimassaolevia työsuhteita ja oikeilla, täkäläisillä työehdoilla.
– Uudellamaalla tilanne on nyt semmoinen että kun kysymys on urakoinnista, niin suomalaiset rakennusyritykset hyvin useissa tapauksissa ensin kysyvät ulkomaiselta firmalta, että kelpaisiko duuni. Vasta toisella sijalla on se, että palkataan kotimaista työvoimaa.