Valtaosa suomalaisista tukee aktiivista yrittäjyyden edistämistä, mutta silti perin harva kaavailee ryhtyvänsä itse yrittäjäksi.
Suomalaisen Työn liiton yrittäjyysbarometrin mukaan yli 80 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että yrittäjyyttä pitää edistää aktiivisesti.
Periaatteellinen yrittämismyönteisyys ei kuitenkaan kanavoidu innoksi perustaa oma yritys. Sellainen on mielessä vain kuudella prosentilla suomalaisista. Barometri kuittaa, että ”suuri yleisö on palkkatyöorientoitunutta”.
Työttömäksi joutuneista oman yrityksen perustamista suunnittelee 15 prosenttia vastanneista, johtavassa asemassa olevista lähes joka viides (19 %).
Keskeisimpänä keinona edistää yrittäjyyttä nähdään pienyrittäjyyden ehtojen parantaminen. Suomalaisten yritysten tuotteiden ja palvelujen ostaminen sekä nykyistä kilpailukykyisempi yritysverotus, joka suosisi sijoittamista omaan yritykseen, ovat seuraavina keinovalikoimassa. Myös julkisten hankintojen suuntaamista suomalaisille yrityksille ja ulkomaisia yrityksiä Suomeen houkuttelevaa verotusta pidetään keinoina edistää yrittäjyyttä.
Liiton toimitusjohtaja Pekka Tsupari korostaa verotuksen ja yrittämisen yhteyttä.
– Verotuksella on suora vaikutus yrittäjyyteen. Se on osittain psykologiaa ja verotusmielikuvia on vaikea muuttaa, hän sanoo.
Uudet yrittäjät innoissaan
Yrittäjien mielestä Suomessa on hyvä yrittää, eikä suuri yleisö ole tästä eri mieltä. Barometrin mukaan uudet yrittäjät pitävät Suomen yrittäjyysympäristöä jopa parempana kuin suuri yleisö. Lähes yhdeksän kymmenestä uudesta yrittäjästä on tyytyväisiä omaan yrittämiseensä.
Yrittäjäksi houkuttelee itsenäinen työ, vapaus ja mahdollisuus vaikuttaa paremmin omiin tuloihin. Yrittäjien arvostuksissa vapaus ja itsenäisyys ovat korkeimmalla.
Taloudellinen riski ja epävarmuus onnistumisesta jarruttavat eniten yrittäjäksi ryhtymistä.
Alle viisi vuotta toimineista yrittäjistä vain harva on aikeissa lopettaa toiminta lähitulevaisuudessa. Yrityksen myyminenkään ei ole suunnitelmissa.
Noin puolet yrittäjistä aikoo jatkaa entiseen malliin, mutta myös lisäpanostuksia markkinointiin on suunnitelmissa. Myönteistä virettä ilmentää sekin, että yritykset ovat useammin aikeissa lisätä henkilöstöään sekä tuotekehitys– ja tutkimuspanosta kuin irtisanoa väkeään.
lehti 