Kajaanin paperitehtaan lakkauttamisen jälkeisillä tukitoimilla onnistuttiin ehkäisemään irtisanottujen paperityöläisten pahimmat terveys- ja hyvinvointiongelmat.
Kajaanin paperitehdas lakkautettiin syksyllä 2008, ja 535 tehtaan työntekijää irtisanottiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) seurasi lakkauttamiseen liittyvien tukitoimien vaikutuksia irtisanottujen hyvinvointiin ja terveyteen vuoden ajan.
Perjantaina Kajaanissa julkistetun Paperitehtaan varjossa -raportin mukaan vuoden kuluttua tehtaan lakkauttamispäätöksestä puolet irtisanotuista oli töissä, viidennes koulutuksessa, yrittäjiksi oli ryhtynyt neljä prosenttia, eläkkeelle oli siirtynyt kaksi prosenttia ja työttömänä oli edelleen 15 prosenttia irtisanotuista.
Tukitoimet ja korvaavien työpaikkojen etsiminen myötävaikuttivat siihen, että paperitehtaan henkilöstö on sijoittunut uudelleen varsin nopeasti taantumasta huolimatta.
Raportin mukaan irtisanotut ovat välttyneet vakavilta mielenterveys- ja päihdeongelmilta. Työterveyshuollon alun käyntipiikki tasoittui suhteellisen nopeasti, poissaolot eivät lisääntyneet merkittävästi ja vakavilta työtapaturmilta vältyttiin.
Nopeat toimet tehosivat
Tukitoimet ovat THL:n mukaan olleet tuloksellisia, koska ne käynnistettiin heti lakkauttamispäätöksen jälkeen, ja niihin osallistui UPM-yhtiön lisäksi valtiovalta ja Kajaanin alueen toimijoita.
Tukitoimilla on onnistuttu myös lieventämään irtisanottujen työntekijäryhmien välisiä hyvinvointieroja, vaikka vuoden seurannassa työntekijä-ammateissa toimineista oli työttömänä 17 prosenttia, mutta ylemmistä toimihenkilöistä ei kukaan. Valmiit suunnitelmat tehtaan lakkauttamisen varalta oli keskeinen onnistumisen edellytys.
Jälkihoitoon 40 miljoonaa euroa
Työ- ja elinkeinoministeriö myönsi tehtaan lakkauttamisen jälkihoitoon rahaa 22 miljoonaa euroa ja UPM:n panostus on ollut lähes samansuuruinen. Merkityksellistä oli raportin mukaan laaja yhteistyö. Tukitoimiin osallistuivat UPM:n konsernijohto, tehtaan henkilöstöhallinto, työterveyshuolto, työvoimatoimisto, seurakunta, aikuisten psykiatrinen päivystys, maakuntahallinto, kaupunki ja työ- ja elinkeinokeskus.
Henkilöstölle annettuihin monipuolisiin tukitoimiin kuuluivat kriisiryhmien, työterveyshuollon ja työvoimatoimiston palvelut sekä tukipaketit koulutukseen, yrityksen perustamiseen ja paikkakunnalta muuttamiseen. Lisäksi yhtiö antoi iäkkäille työntekijöille mahdollisuuden osallistua tehdasalueen saneeraustöihin ja siirtyä sen jälkeen eläkkeelle.
Valtiovallan raha käytettiin yritystoiminnan ja koulutuksen tukemiseen tehdasalueella sekä muualla Kajaanin seudulla. UPM saneerasi tehdasalueen Renforsin Rannan yritysalueeksi. Vuosi perustamisen jälkeen alueella toimi yli 20 yritystä, jotka työllistävät yli 250 ihmistä.
THL:n projektipäällikön Tuulia Rotkon mukaan jälkihoitokustannuksia voidaan pitää kohtuullisina, kun huomioon otetaan niiden teho.
– Olennaista oli yhtiön valmius osallistua kustannuksiin merkittävästi yli lakisääteisten velvollisuuksiensa, Rotko toteaa.
uutiskirje 
