Uusilla työpaikoilla voidaan SAK:n Kiljavalla kokoontuneen valtuuston mukaan varmistaa riittävät verotulot ja pystyä takaamaan sosiaaliturvan ja hyvinvointipalvelujen rahoitus.
”Finanssikriisin jälkeisessä taantumassa pitkäaikaistyöttömyys lähti uudelleen huimaan nousuun, joka edelleen jatkuu. Vanhasen ja Kiviniemen sinivihreät hallitukset eivät ole tälle asialle kuitenkaan korviaan lotkauttaneet, sillä aktiiviseen työvoimapolitiikkaan on varattu liian vähän voimavaroja. Se on kummallista piittaamattomuutta. Selvitysten mukaan uudelleenkoulutus ja palkkatuettu työ kaksinkertaistavat mahdollisuudet työelämään palaamiseen”, sanotaan valtuuston kannanotossa.
Teollisuuden toimintaedellytyksistä huolehtiminen on SAK:n mukaan osa työllisyyden hoitamista. Kohtuuhintaisen Suomessa tuotetun sähkön saanti on perusedellytys kilpailukykyiselle teollisuudelle. Myös varainsiirtoveron avulla voitaisiin välillisesti luoda tasavertaisempia kilpailuedellytyksiä työvoiman globaalille käyttämiselle. Käytännön teot ovat osoittaneet, että kannattavatkin yritykset siirtävät lyhytnäköisesti tuotantoaan pois Suomesta halvemman työvoiman perässä.
Eläkeikää ei nosteta
Työurien pidentämisen suurin este – työttömyyden ohella – on työpaikkojen työhyvinvoinnin puutteet. Tämän vuoksi suuri joukko SAK:laisista ruumiillisesti ja henkisesti rasittavaa työtä tekevistä työntekijöistä menettää työkykynsä ennen lakisääteistä eläkeikää. Siksi yksioikoiset esitykset eläkeiän nostamisesta ja lomien lyhentämisestä ovat täysin väärää politiikkaa.
Mikäli työnantajat ovat oikeasti kiinnostuneita työurien pidentämisestä, on heidän sitouduttava SAK:n mukaan reilun työelämän kehittämiseen. Tämä edellyttää aidon yhteistyön rakentamista työpaikoilla, työsuhdekeinottelun lopettamista ja harmaan talouden tehokasta kitkemistä päähankkijasta viimeisimpään alihankkijaan.
SAK haastaa työnantajat yhteistyössä ay-liikkeen kanssa laatimaan reilun työnantajan kriteerit ja ottamaan ne käyttöön.
Yhteistyötä tarvitaan
SAK:n jäsenliittojen yhteinen näkemys on, että työntekijöiden etujen menestykselliseen parantamiseen tarvitaan jatkossakin liittojen tiivistä yhteistyötä sekä vahvaa ja näkyvää keskusjärjestöä. Työnantajien EK pyrkii tietoisesti hajauttamaan sopimus- ja neuvottelujärjestelmää. Tässä tilanteessa työntekijäpuolen yhteisillä tavoitteilla ja toiminnalla on entistä suurempi merkitys oikeudenmukaisuuden toteuttamisessa työelämässä.
Päättäjien keskuudessa on liian vähän työntekijöiden arkea ja työpaikkojen todellisuutta tuntevia ihmisiä. Tämän ovat selvästi osoittaneet nykyisen eduskunnan ja hallituksen toimet. Äänestämällä kevään eduskuntavaaleissa voimme vaikuttaa, että kansanedustajiksi ja ministereiksi tulee työntekijöiden asioista välittäviä henkilöitä, SAK:n valtuusto painotti.
Perjantaina kokoontunut kokous oli nykyisen valtuuston viimeinen. Uusi valtuusto valitaan kesäkuussa pidettävässä SAK:n edustajakokouksessa.





