Suomalaisnuoret tuntevat itsensä vahvasti eurooppalaisiksi, mutta eivät kannata Euroopan poliittista yhdentymistä.
Suomalaisnuorilla on tuoreen tutkimuksen mukaan vahvimpiin kuuluva eurooppalainen identiteetti tutkittujen 24 Euroopan maan joukossa. Kaikkein vahvimmin eurooppalaisiksi tuntevat itsensä italialaisnuoret ja heikoimmin latvialaisnuoret.
Suomen kahdeksasluokkalaisista 97 prosenttia kokee itsensä eurooppalaiseksi ja 95 prosenttia on ylpeä siitä, että asuu Euroopassa. Suomalaisnuorilla vahva eurooppalainen identiteetti yhdistyi vahvaan kansalliseen ja pohjoismaiseen identiteettiin.
Suomalaisnuoret haluavat selvästi pitää kiinni Suomen oikeuksista päättää omista asioistaan.
Myös suomalaisoppilaiden EU-tiedot ovat eurooppalaisessa vertailussa varsin hyvät. Nuoret kokevat voivansa vaikuttaa heille tärkeiden ongelmien ratkaisemiseen verkostojensa kautta. Poliittisesti nuoret ovat valmiita protestoimaan ostoboikotein, yleisönosastokirjoituksin sekä rintamerkein ja t-paidoin.
Kaikki Suomen kahdeksasluokkalaiset tiesivät Suomen olevan EU:n jäsen ja 97 prosenttia tunnisti tunnisti EU:n lipun. Vain joka kolmas suomalaisnuori tiesi, että eurooppalaiset äänestäjät valitsevat europarlamentaarikot, ja ettei euro ole kaikkien EU-maiden virallinen rahayksikkö.
Omista oikeuksista ei tingitä
Suomalaisnuoret suhtautuvat tutkituista maista kielteisimmin Euroopan poliittiseen yhdentymiseen. Myönteisimmin yhdentymiseen suhtautuivat kyproslaiset, bulgarialaiset ja maltalaiset.
– Suomalaisnuoret haluavat selvästi pitää kiinni Suomen oikeuksista päättää omista asioistaan, omasta eduskunnasta ja presidentistä, kertoo tutkija Annikka Suoninen Koulutuksen tutkimuslaitoksesta.
– Poliittista yhdentymistä huomattavasti myönteisemmin nuoret suhtautuvat Euroopan taloudelliseen yhdentymiseen ja kansalaisten vapaaseen liikkuvuuteen Euroopassa, Suoninen jatkaa.
Aktiivisuus vähäistä
Suomalaisnuorten yhteiskunnallinen ja poliittinen osallistuminen on kansainvälisesti verraten erittäin vähäistä. Nuorten vaikutusmahdollisuudet näyttävätkin hyvin vähäisiltä.
Koulujen päätöksentekoon nuoret eivät koe voivansa vaikuttaa, sillä suomalaisoppilaiden mielipiteet otetaan koulujen päätöksenteossa kansainvälisesti verraten huonosti huomioon. Tätä mieltä ovat myös heidän opettajansa.
Tulokset ovat peräisin ICCS-tutkimuksesta, jonka Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos teki Suomen osalta yhteistyössä opetusministeriön kanssa. KU
uutiskirje 
