Viikon kysymys
Vaatteiden valmistuksessa käytetään suuria määriä kemikaaleja. Vaatteita värjätään ja suojataan myrkyllisillä aineilla, jotta niistä tulisi pehmeitä, rypistymättömiä ja likaa hylkiviä.
Mitä myrkkyjä vaatteista löytyy, Tullilaboratorion jaostopäällikkö Leena Partanen?
– Laissa säädeltyjä kemikaaleja on aika vähän. Yksi näistä aineista on formaldehydi, jota on mukana monessa värin kiinnitys- ja pintakäsittelyaineessa. Syöpää aiheuttavat atsovärit ovat kiellettyjä kuten myös kiinalaisista tuoleista taannoin löytynyt homeenestoaine.
– Tänä vuonna vaatteita on testattu 500 kappaletta. Niistä on hyllytetty 13 prosenttia muun muassa kiellettyjen atsovärien ja liian korkeiden formaldehydipitoisuuksien vuoksi.
Voiko kuluttaja haistaa myrkyn?
– Tekstiilin hajun perusteella ei voi ennustaa, onko siinä liikaa kemikaaleja. Mitä paremmin vaatteet on huuhdeltu ennen ompelua, sitä vähemmän ne haisevat.
Pitääkö uudet vaatteet pestä ennen käyttöä?
– Kannattaa pestä, jos tekstiili sen sallii. Kukaan tuskin haluaa laittaa pesuun uutta bleiseriä, mutta esimerkiksi jumppapaita tai vuodevaatteet kannattaa pestä. Kaikki kemikaalit eivät siinä häviä, mutta monet pitoisuudet pienenevät.
Miten kemikaalit joutuvat elimistöön?
– Esimerkiksi imeytymällä ihon läpi. Suun edessä olevasta kaulaliinasta voi hengittämällä saada kemikaaleja, jos liinassa on irtoavia aineita. Pikkulapset myös usein imeskelevät vaatteitaan.
– Aineet voivat aiheuttaa allergisia oireita, joillekin hyvin pahojakin iho-oireita.
Kuinka välttämätöntä myrkyllisten aineiden käyttö on tekstiiliteollisuudessa?
– Esimerkiksi puuvillaan on haluttu saada keinokuidun ominaisuuksia. Kemiallisesti käsittelemätön puuvilla on ryppyinen eikä kukaan meistä halua silittää loputtomasti. Jos pintakäsittely onnistuu, tekstiiliin ei jää vapaata formaldehydiä. Käsittelynkin voi siis tehdä hyvin tai huonosti.
– Atsoväriaineiden käyttö puolestaan on täysin tarpeetonta. Länsimaisten sisäänostajien ei pitäisi sallia niiden käyttöä. Sama koskee homeenestoaine dimetyylifumaraattia. Vaikka homehtumisen vaara on joissain maissa ilmeinen, jotain muuta tulisi keksiä.
Miksi tullilaboratorio ei julkista hyllytettyjen vaatteiden maahantuojia?
– Listan julkaisemista selvitetään. Meidän testaamamme vaatteet eivät kuitenkaan ole ehtineet kuluttajille asti, joten tieto ei ole kuluttajan terveyden kannalta välttämätöntä.
– On maahantuojia, jotka jäävät jatkuvasti kiinni. Julkisuus voisi muuttaa asiat paremmiksi.
Kuinka huolissaan vaatteiden kemikaaleista tulee olla?
– Työntekijöille ja ympäristölle haitat ovat ilmeisiä. Varsin vähän kuitenkin kuulee kuluttajien saamista oireista. Tekstiilit ovat kaiken kaikkiaan aika turvallisia. Tätä puoltaa sekin, että EU:ssa on niin vähän säädöksiä kemikaaleista. Tietenkin on hyvä, jos elämän aikana tulevaa kemikaalikuormaa onnistuu jotenkin pienentämään.





