Valtio ei kannattamatonta toimintaa tue
Valtioneuvoston kanslian keskiviikkona julkistetun tulevaisuuskatsauksen liitteessä esitetään valtionyhtiöiden pistämistä taas uuteen järjestykseen ja niiden omistajaohjauksen keskittämistä entisestään. Tulevaisuuskatsaus on tarkoitettu lähinnä puolueiden käyttöön seuraavia hallitusohjelmaneuvotteluja varten.
Tällä hetkellä valtio-omisteiset yhtiöt jaetaan erityistehtäväyhtiöihin ja markkinaehtoisesti toimiviin yhtiöihin. Jälkimmäiset puolestaan jaetaan niihin, joissa valtiolla on strateginen intressi ja sellaisiin, joissa on vain tavallinen omistajaintressi.
Jaottelu on syntynyt siltä pohjalta, millainen omistusosuus valtiolla on yhtiöissä oltava.
Katsauksen mukaan jaottelu tuottaa jatkuvia tulkintaongelmia ja epäselvyyksiä niin uusien yhtiöiden omistajaohjauksen järjestämisessä kuin yleisessä keskustelussakin.
Jatkossa yhtiöt halutaan jakaa vain kahteen ryhmään. Kaupallisesti toimivat yhtiöt tavoittelevat voittoa. Niitä tulee ohjata ensisijaisesti taloudellisin perustein ja sovittaa mahdolliset muut seikat näihin puitteisiin.
Erityistehtäväyhtiöitä taas pitäisi ohjata ensisijaisesti muin kuin taloudellisin perustein ja sovittaa taloudelliset perusteet näihin seikkoihin.
Alkolle ja Veikkaukselle uusi isäntä
Katsauksen mukaan kaikkien valtio-omisteisten kaupallisten yhtiöiden omistajaohjaus pitäisi hoitaa keskitetysti. Muun muassa kaupallisesti toimivat monopoliyhtiöt Alko ja Veikkaus, jotka nykyisin luokitellaan erityistehtäväyhtiöiksi, pitäisi siirtää pois sosiaali- ja terveysministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudesta. Tulevaa hoitajaa ei katsauksessa mainita, mutta sen voi epäillä olevan valtioneuvoston kansliassa toimiva omistajaohjausyksikkö. Siirron kohteeksi joutuisi myös joukko pienempiä yrityksiä.
Katsauksessa linjataan myös, että valtio-omisteisissa markkinoilla toimivissa yhtiöissä ei valtion rahoilla ylläpidetä pysyvästi tappiollista liiketoimintaa. Tästä seuraa myös, että yhtiöillä ei voi olla kilpailijoistaan poikkeavia velvoitteita tappiollisten yksiköiden ylläpitämiseen tai yritysten kannalta perusteettomien henkilöstökustannusten kantamiseen.




