Keski-Suomen nykyiset ja ennustetut asukasmäärät eivät riitä paikallisjunaliikenteen kehittämiseen.
Keski-Suomen liiton selvityksen mukaan nykyisellä kustannusrakenteella paikallisjunien liikennöinti ei ole taloudellisesti kannattavaa.
Selvityksen mukaan paikallisjunaliikenne tuottaisi Keski-Suomessa tappiota 11 – 13 miljoonaa euroa vuodessa. Luku ei sisällä asemainvestointeja eikä radan parantamiskustannuksia.
Nykyisellä kustannusrakenteella parhaat edellytykset paikallisjunaliikenteelle ovat Jyväskylän ja Äänekosken välillä, tosin tälläkin suunnalla se olisi tappiollista. Kiskobusseilla, eli ns. lättähatuilla hoidettu paikallisjunaliikenne Jyväskylän ja Äänekosken välillä loppui vuonna 1987.
Selvitetyistä suunnista muut, itään Hankasalmen asemalle, länteen Haapamäelle ja etelään Jämsään, osoittautuvat vielä heikommin kannattaviksi.
Vain siinä tapauksessa, jos yksityisautoilun kustannukset nousisivat huomattavasti tai jos valtio lisäisi voimakkaasti tukeaan tai jos raideliikennepalveluiden tuottaminen halpenisi, voisi paikallisjunaliikenteen aloittaminen tulla mahdolliseksi Keski-Suomessa.
Järkevintä kehittää bussiliikennettä
Keski-Suomen kasvihuonekaasupäästöistä reilu neljännes on peräisin liikenteestä. Selvityksen mukaan paikallisjunaliikenteen merkitys liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä on vähäinen
Henkilöautoliikenteen osuus liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä on noin 60 prosenttia ja paikallisjunaliikenne vähentäisi tätä vain hieman. Järkevintä on tässä vaiheessa kehittää bussiliikennettä ja lisätä julkisen liikenteen käyttöastetta.
Julkisen liikenteen käytön merkittävän lisääntymisen myötä voitaisiin paikallisjunaliikennettä pohtia uudelleen. Tuore selvitys on osa EU:n Itämeren ohjelman rahoittamaa BalticClimate hanketta, joka selvittää ilmastonmuutoksen hillintä- ja varautumismahdollisuuksia.
uutiskirje 
