Sekä metsä- että metalliteollisuudessa vaadittiin viime viikolla muutoksia teollisuuden sähköveroon, joka on nousemassa rajusti ensi vuoden alussa. Sähköveron niin kuin koko hallituksen talousarvioesityksenkin kohtalo ratkeaa eduskunnan budjettiäänestyksissä.
Talousarvioesityksen mukaan sähkövero nousee kaikkien kuluttajien kohdalla, mutta erityisen raskaasti teollisuuden osalta. Teollisuuden rajumpi korotus tehdään vastineeksi sille, että viime vuonna sovittu työnantajien Kela-maksun poisto kevensi etenkin teollisuusyritysten maksuja reippaasti. Teollisuuden sisällä Kela-maksua maksoivat suhteellisesti eniten paperiteollisuus ja raskas metalliteollisuus, jotka käyttävät paljon energiaa.
Teollisuus on tähän asti maksanut sähköveroa 0,26 senttiä kilowattitunnilta. Kotitalouksilta ja myös palvelualojen yrityksiltä vastaava vero on nyt 0,88 senttiä kilowattitunnilta.
Ensi vuoden alusta teollisuuden vero on nousemassa 0,70 senttiin kilowattitunnilta eli 2,7 -kertaiseksi. Kotitalouksien ja muiden alojen vero nousee noin kaksinkertaiseksi.1,70 senttiin kilowattitunnilta.
Leikkurin raja alemmaksi
Teollisuudessa on vaadittu koko sähköveron poistamistakin, mutta nyt huomio on kiinnitetty sähköverolain sisältämään leikkuriin. Sillä helpotetaan erityisen paljon energiaa käyttävän teollisuuden verotaakkaa.
Yritykset saavat takaisin maksamistaan sähköveroista 85 prosenttia siltä osin, kun ne ylittävät 3,7 prosenttia yrityksen tuottamasta jalostusarvosta. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen verotukiselvityksen mukaan veroleikkuri palautti teollisuudelle viime vuonna kahdeksan miljoonaa euroa.
Teknologiateollisuus ry vaati yhdessä Metalliliiton kanssa, että leikkurin raja pudotetaan yhteen prosenttiin jalostusarvosta. Metsäteollisuuden etujärjestö puolestaan vaati rajan pudottamista puoleen prosenttiin jalostusarvosta.
Puoli prosenttia on alin raja, johon leikkuri voitaisiin EU:n valtiontukisäännösten vuoksi laittaa.
Paperiliiton aloitteesta SAK:n valtuusto päätyi esittämään energiaveroleikkurin kehittämistä mahdollisuuksien mukaan niin, että kohtuuttomat kustannusten nousut teollisuudessa vältetään. SAK:n mielestä pitäisi pohtia erityisesti sitä, että leikkuria sovellettaisiin toimipaikkakohtaisesti eikä yrityskohtaisesti. SAK haluaisi myös selvittää mahdollisuudet kehittää sähköveroa Ruotsin mallin mukaan niin, että se suosisi energiatehokkuusinvestointeja.
Ruotsissa massa- ja paperiteollisuus on vapautettu sähköverosta vastineeksi sille, että se on mukana energiansäästösopimuksissa.





