Eduskunnan valtiovarainvaliokunta kasvatti valtion vuoden 2011 talousarviota 59 miljoonalla eurolla. Budjetin loppusumma on keskiviikkona valmistuneen mietinnön mukaan 50,527 miljardia euroa.
Talousarvio on 8 miljardia euroa alijäämäinen ja vajaus katetaan ottamalla velkaa. Ensi vuoden lopulla velkaa arvioidaan olevan kaikkiaan 84 miljardia euroa, mikä on 45 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Mietinnön perusteluissa valiokunta korostaa julkisen talouden kestävyyttä ja nuorten työttömyyden vähentämistä ja työttömyyden pitkittymisen estämistä.
Suurimmat määrärahalisäyksen valtiovarainvaliokunta teki jälleen liikenne ja viestintäministeriön pääluokkaan, jonka määrärahat kasvavat noin 20 miljoonalla eurolla. Summasta 10 miljoonaa osoitetaan perusväylänpitoon ja 4 miljoonaa euroa joukkoliikenteeseen.
Perusväylänpitoon on budjetissa osoitettu lähes 900 miljoonaa euroa rahoitus säilyy nimellisesti kuluvan vuoden tasolla. Määrärahan reaalinen taso kuitenkin alenee kustannustennousun myötä.
Poliisin toimintamenoja lisättiin 1,5 miljoonalla eurolla. Valtion korvauksia kunnille pakolaisista ja oleskeluluvan saaneista aiheutuviin kustannuksiin korotettiin noin 2 miljoonalla eurolla. Valiokunta lisäsi 2,6 miljoonaa euroa mm. yritysten kansainvälistymisavustuksiin ja työllisyysperusteisiin investointeihin.
Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokassa valiokunnan suurin lisäys kohdistettiin veteraanikuntoutukseen, noin 2 miljoonaa euroa.
Tuomioistuinten toimintaan valtiokunta teki miljoonan euron lisäyksen ja työsuojelun resursseja lisätään 500 000 euroa.
Kolme vastalausetta
Valiokunnan mietintöön jättivät vastalauseensa sosialidemokraatit, vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit.
Valiokunnan varapuheenjohtajan Kari Rajamäen (sd.) talouskriisin vakavuus ei näy hallituksen budjettiesityksessä eikä valiokunnan enemmistön voimin hyväksytyssä mietinnössä. Hänen mukaansa Suomen selviytyminen kriisistä vaarantuu valtiontalouden kestävyyden ja hyvinvoinnin rahoituksen osalta.
Orastava kasvu vaatii sosialidemokraattien vastalauseen mukaan tuekseen täsmäelvytystä, jotta työttömyys saadaan laskemaan voimakkaasti. SDP esittää vaihtoehtobudjetissa kasvua ja työllisyyttä edistäviä sekä sosiaalista eriarvoisuutta ehkäiseviä menolisäyksiä runsaat 850 miljoonaa euroa.
Veropohjaa vahvistamalla ja verotuksen progressiota lisäämällä kertyisi puolueen mukaan valtiolle 1,3 miljardin lisätulot. Velkaa SDP ottaisi 500 miljoonaa vähemmän kuin hallitus.
SDP pysäyttäisi tuottavuusohjelman
Rajamäki vaati valtion tuottavuusohjelman pysäyttämistä.
Valtion tuottavuusohjelmaa on aiemmin arvostellut eduskunnan tarkastusvaliokunta ja myös budjettimietintö sisältää kriittisiä huomioita, joiden mukaan pelkkä henkilötyövuosien vähentäminen ja töiden ulkoistaminen eivät takaa työn tuottavuuden paranemista.
Tuottavuusohjelmaa valiokunnan enemmistö piti kuitenkin tarpeellisena.
Tuloerot kasvavat, pienituloisten asema heikkenee ja köyhyys lisääntyy, oli vasemmistoliiton Mikko Kuopan yleisarvio budjettiesityksen vaikutuksista.
Vasemmistoliitto kasvattaisi budjetin menoja 2,5 miljardilla eurolla. Rahat kerättäisiin mm. palauttamalla työnantajien Kela-maksu, varallisuusvero ja korottamalla pääomaveroa. Uraaniverolla vasemmistoliitto verottaisi ydinvoimaloiden polttoainetta.
Kristillisdemokraattien hintalappu puolueen budjettivaihtoehdolle on noin 400 miljoonaa euroa. Summasta 300 miljoonaa olisi menolisäyksiä ja noin 80 miljoonaa euroa verotulojen vähennystä.
Rahat esityksiin kristillisdemokraatit keräisivät mm. jättämällä veroasteikkojen indeksitarkistukset tekemättä ensi vuonna. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Bjarne Kallis kyseli myös, missä viipyvät esimerkiksi pörssivero ja valuutanvaihtovero.
uutiskirje 
