Hyvinvointimittareilla arvioiden tuottavuus kasvoi kunnissa
Kuntien omat vanhuspalvelut pärjäsivät yllättävän hyvin, kun vertailussa otettiin huomioon yksikköhinnan lisäksi hoivan vaikuttavuus. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n selvityksessä otettiin ensimmäistä kertaa huomioon myös vanhusten kunto ja arvio siitä, minkälaiseksi kunto olisi kehittynyt ilman hoitoa. Selvitys julkistettiin torstaina.
Hoidon vaikutusta mitattiin ns. Rava-mittarilla, jossa arvioidaan mm. vanhuksen puhekykyä, kuuloa ja lääkitystä sekä selviytymistä peseytymisessä, pukeutumisessa ja syömisessä. Tästä saatavaa indeksiä verrattiin vanhusten asumismuotoon ja hoitokustannuksiin.
VATT:n selvityksessä paljastui, että kuntakohtaiset erot vanhusten hoidossa ovat erittäin suuret. Kun toisessa kunnassa vanhus asuu Rava-indeksin mukaan vielä heikkokuntoisena kotona, toisessa satunnaista apua tarvitseva vanhus makaa jo sairaalan vuodeosastolla.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Kari Nenonen kommentoi tuloksia, että halpoja hoitopäiviä metsästämällä voidaan saada aikaan isompaa hallaa myöhemmin. Toinen päätelmä hänen mukaansa on, että laitoshoito laitostuttaa.
Järvenpäässä laitoshoitopaikoista on päästy miltei kokonaan eroon satsaamalla kotihoitoon ja lisäämällä siihen mm. virkistystoimintaa. Vanhusten kunto pyritään arvioimaan Rava-mittarilla puolen vuoden välein.
Hyvinvointituottavuus kasvussa
Selvityksen mukaan kuntien vanhuspalveluiden hyvinvointituottavuus parani vuosina 2008–2009 puoli prosenttiyksikköä. Eniten tuottavuus nousi kotona ja palvelutaloissa asuvien vanhusten kohdalla riippumatta siitä, tuottiko palvelut kunta vai yksityinen. Kasvua oli kymmenisen prosenttia.
VATT:n vt. ylijohtaja, tutkimusprofessori Aki Kangasharju laski, että tällä tuottavuusvauhdilla kavennetaan merkittävästi julkisen talouden vajetta.
Kuntaliiton Nenonen muistutti, että yhden vuoden vertailu ei kuitenkaan ole luotettava, sillä pari vuotta aiemmin vanhushuollon kustannukset kuntasektorilla kasvoivat merkittävästi kalliin tuloratkaisun takia. Hän lupasi Kuntaliiton olevan mukana mahdollisessa jatkotutkimuksessa.
VATT:n selvityksessä oli mukana 21 kuntaa Kuusamosta Helsinkiin. Tosin Helsingistä ja Espoosta saatiin tiedot vain yksityisen vanhuspalvelun osalta. Yksityisen palvelutuottajan ja kunnan vanhuspalvelujen hyvinvointituottavuutta voitiin verrata pätevästi viime vuodelta vain kahdeksan kunnan osalta.
Selvityksen rahoittivat Kuntaliitto, Sosiaalialan Työnantaja- ja Toimialaliitto sekä VATT.
uutiskirje 
