Kansalaisliike kertoo torstaina julkaisemassaan Ei riitä -pamfletissa (Into Kustannus Oy) pitävänsä esitystään realistisena puheenvuorona jälkeenjääneen perusturvan parantamiseksi.
Pamfletissa osoitetaan perusturvan ja ansioturvan vastakkaisasettelun olleen ainakin jossain määrin tarpeetonta, koska korotuksen perusturvaan nähdään nostavan myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan etuutta.
Uudistuksen bruttokustannuksiksi on laskettu 255 miljoonaa euroa. Siitä menisi 160 miljoonaa euroa perusetuuksien jälkeenjääneisyyden korjaamiseen ja 90 miljoonaa euroa ansiosidonnaisiin etuuksiin. Jakautuma on tämä, koska ansiosidonnaiset etuudet, jotka muodostuvat aina perusosasta ja ansiosidonnaisesta osasta.
Perusturvan varassa elävän saadessa 120 euron bruttokorotuksen kuukausiansioihinsa olisi korotus ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan saajalle 65 euroa.
Suoraan kulutukseen
Perusturvan korotus menee suoraan kulutukseen. 120 euron lisäys ostovoimaan merkitsee siis kotimaisen kulutuksen tukemista. Uudistus merkitsisi kasvavia verotuloja, toimeentulotuen käytön vähenemistä ja asumistuen kustannusten vähenemistä, joten sen nettokustannuksiksi on laskettu koituvan alle 140 miljoonaa euroa.
Ei riitä -pamfletin tekijöiden mielestä Suomessa on nykyisessäkin taloudellisessa tilanteessa mahdollista parantaa perusturvaa ja muuttaa yhteiskuntakehityksen suuntaa tuloeroja tasoittavaan suuntaan.
– Kysymys on poliittisesta tahdosta, mikä nähdään oikeudenmukaisena, luonnehti Kati Peltola julkistamistilaisuudessa.
Vasta ensi askel
Pamfletissa korostetaan 120 euron korotuksen perusturvaan olevan alku ensiapuohjelmalle, jota tarvitaan kasvavan köyhyyden kitkemiseksi.
– Sata-komitean jäljiltä jäi niin paljon tavoitteita toteutumatta, kuvaa pamfletin asiantuntijajoukon avustuksella työstänyt Arja Alho.
120 euron korotus ei suinkaan riitä perusturvan jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi. Korotuksen jälkeen tulee katsoa verotuksen ja muiden etuuksien kokonaisuutta siten, että perusturvan varassa elämään joutuvien toimeentulotaso todella kohenee. Tehtäväksi on otettava myös työttömyysturvan ja sen ansiosidonnaisen osan määräytyminen kokonaisuutena.
Alhon mukaan perusturvan korotus voidaan toteuttaa kertasuorituksena ja sen jälkeen tehdä rakennekorjaus. Se voitaisiin toteuttaa esimerkiksi niin, että peruspäiväraha on laskennallinen ja ansiosidonnainen tuki olisi vaikkapa 10 prosenttia työmarkkinatukeen ja peruspäivärahaan verrattuna.
Tutkimusprofessori Heikki Hiilamo pitää Ei riitä -kampanjaa tärkeänä, koska se kanavoi yhä laajempaa toimintaa perusturvan puolesta.
Kampanjointi on Hiilamon mukaan tarpeen juuri nyt. On odotettavissa, että seuraavan hallituksen asialistalla tulee olemaan monenlaisia, varmasti perusturvaakin koskevia leikkaustoimia.
uutiskirje 
