Seija Ilmakunnas palaa juurilleen
Näin nykyinen VATT:n tutkimusjohtaja Seija Ilmakunnas luonnehtii itseään.
– Kun sitoudun johonkin, olen siinä johdonmukaisesti ja moraalilla mukana.
Ilmakunnaksen mukaan asiantuntijoiden siirtyminen tutkimuslaitoksesta toiseen on Suomessa suhteellisen helppoa. Asiantuntijuus puhuu puolestaan.
Palkansaajien tutkimuslaitos on Ilmakunnakselle tuttu paikka. Siellä hän ansaitsi kannuksensa.
– Henkilötasolla tämä oli iso päätös, mutta jotkin asiat kolahtivat paikalleen. Asiat, joita PT:ssa tutkitaan, ovat minulle läheisiä.
Näkökulmia tarvitaan useita
Syksyllä käytiin kiivasta keskustelua tutkijanvapaudesta. Joukko Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen VTT:n tutkijoita katsoi, että heitä estettiin esittämästä eriävä mielipide VTT:n energiaveroraportista.
Ilmakunnas ei ota kantaa yksittäiseen tapaukseen. Hän huomauttaa, että monista aiheista ilmestyy vain yksi tutkimus. Suomi on pieni maa, ja tutkimusresurssit ovat rajalliset.
– Uusilla tutkimusaloilla kysymyksiin ei ole vain yhtä oikeaa vastausta. Kun asiaa lähestyy vähän eri näkövinkkelistä, huomataan, että asia ei ole ihan yksioikoinen. On tärkeää, että päätöksentekijät kuulevat sen moniäänisen asiantuntijanäkemyksen, vaikka näkemykset olisivat ristiriitaisia.
Taloustieteissäkin tarvitaan monia näkökulmia.
– Joskus soisi, että olisi useampi tutkimus samasta aihepiiristä. Monet asiat ovat sellaisia, ettei ole sitä yhtä totuutta. Uusi tutkimus voi lisätä jonkin ahaa-elämyksen ja näkökulman.
Ilmakunnas ottaa esimerkiksi tuoreen tutkimuksen kampaamo- ja parturialalle tehdystä arvonlisäveron alennuskokeilusta. Tulosten mukaan määräaikainen alv-ale ei päätynyt hintoihin täydellä painolla.
– Jos on pakko poliittista päätöstä ennustaa, niin ehkä alennus ei jää pysyväksi. Tilanne olisi toinen, jos julkisessa taloudessa olisi liikkumavaraa.
Tutkimusresurssit ovat rajalliset
Ilmakunnas huomauttaa, että monista tärkeistä ilmiöistä tarvittaisiin sekä ennakko- että seurantatutkimusta. Nyt saa olla tyytyväinen, jos ilmiöstä tulee ylipäätään yksi empiirinen tutkimus.
– Isommissa maissa on useita tutkimuksia samasta aihepiiristä. Siellä ollaan vakaammalla pohjalla.
Tutkittavaa riittää. Ilmakunnas mainitsee julkisen talouden kestävyyden ja kuntien ja valtion tuottavuushankkeet.
– Koko ajan löytyy uutta tutkittavaa. Ympäristö muuttuu niin nopeasti, että tutkimus vanhenee koko ajan. Julkiseen talouteen tulee uudistuksia tai työmarkkinoilla tehdään reformeja.
Vuoden 2005 suuri eläkeuudistus työllisti Ilmakunnasta, viime aikoina pitkäaikaistyöttömyys.
– Olen ollut huolissani aktiivisen työvoimapolitiikan alimitoituksesta.
Tutkijan ja henkilön roolit sekoittuvat
Ilmakunnaksen mukaan joskus on vaikea erottaa, puhuuko tutkija omissa nimissään vai edustaako hän laitoksensa virallista kantaa.
– Kun esimerkiksi olen ottanut kantaa leikkauslistoihin, olen ollut kahdessa roolissa. Leikkauslistoilla on taloudelliset vaikutuksensa, mutta samalla siinä ovat myös arvot pelissä, Ilmakunnas huomauttaa.
– Tutkijana soisin, että minulta kysyttäisiin tutkimuskysymyksiä, Toki keskustelun kannalta on hyväksi, että tulee myös se kansalainen Ilmakunnaksen kantakin julki, hän lisää.
Saadessaan onnitteluja Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajanimityksestä Ilmakunnas on kuullut tuon tuosta kehuja PT:n lehdestä Talous & Yhteiskunta.
– Ammatilliset kollegat lukevat sitä laidasta laitaan. Sillä on oma paikkansa. Se pysyy ajan hermolla, vaikka minä en vielä tiedä miten, Ilmakunnas nauraa.
Hän sanoo, että PT:n näkyvyys yhteiskunnallisessa keskustelussa on moninkertainen suhteessa laitoksen kokoon.
– PT:lla on yhteiskunnallista vaikutusvaltaa. Keskustelukulttuuri on vireä ja PT:ssa tutkittavat asiat kiinnostavat selvästi. Uusi tehtävä houkuttaa siinäkin mielessä.
lehti 