Akavan puheenjohtaja Matti Viljanen arvosteli tiistaina keskusjärjestön 60-vuotisjuhlaseminaarissa nykyistä työttömyysputkijärjestelmää, joka hänen mielestään vaatisi pikaista ratkaisua.
– On kestämätöntä, että työttömyysputki toimii ikääntyneiden irtisanomisautomaattina. Sen tilalle tarvitaan järjestelmä, jossa työnantajilta kerättävät omavastuumaksut ohjataan ikääntyneiden osaamisen kehittämiseen. Ikääntyneiden taloudellista turvaverkkoa ei voi poistaa, mutta tilalle on saatava kannustavampi järjestelmä.
Nykyisin yli 58 vuotta täyttäneet työttömäksi jäävät voivat saada työttömyyspäivärahaa eläkeikäänsä asti. Parin vuoden kuluttua alaikäraja nousee 60 vuoteen. Työnantajat ovat vaatineet koko lisäpäivärahajärjestelmän lopettamista.
Työllisyysastetta on Viljasen mukaan nostettava myös työuran keskivaiheilla. Siinä olennaista on työhyvinvointi, jota esimerkiksi joustavat työajat edistävät. Sekä työntekijöitä että työnantajia on kannustettava siihen, että työntekijöiden osaaminen vahvistuu koko työuran ajan.
– Etenkin korkeasti koulutettujen on välttämätöntä päivittää osaamistaan jatkuvasti. Peräti 89 prosenttia akavalaisista haluaa työnantajan järjestävän lisäkoulutusta. Ajan tasalla olevat tiedot ja taidot ehkäisevät työttömäksi joutumista.
Eläke-edut tärkeimmät
Eläkejärjestelmä vaikuttaa Akavan edunvalvontajohtaja Minna Helteen mukaan työurien pidentämiseen paljon vähemmän kuin yleisesti annetaan ymmärtää. Eläkejärjestelmän puolella haasteena on hänen mukaansa pikemminkin eläkemaksujen nousupaine, eikä vanhuuseläkeiän nosto vähennä sitä.
Akavalaiset haluavat säilyttää nykyiset eläke-edut ikään ja ammattiasemaan katsomatta. He jopa jatkaisivat työssä pidempään tai maksaisivat nykyistä suurempia eläkemaksuja pikemmin kuin heikentäisivät eläkkeitä.
– Nyt kannattaisi harkita sitä, että vanhuuseläkkeellä työskentelystä ei maksettaisi eläkemaksuja. Se myös kannustaisi työnantajia työllistämään ikääntyneitä työntekijöitä, Helle ehdottaa.
Hän pitää pahimpana ongelmana suurta työkyvyttömyyseläkeläisten määrää. Nyt vain puolet suomalaisista jää normaalille vanhuuseläkkeelle. Sen sijaan työkyvyttömyyseläkkeelle lähtee 30 prosenttia.
– Suomalainen työelämä ei tue työssä pysymistä silloin, kun työkyky on alentunut. Töitä on paiskittava täysillä tai ei ollenkaan. Tämä kulttuuri ohjaa osatyökykyiset eläkkeelle samoin kuin ne, jotka haluaisivat keventää töitään eläkkeelle lähtemisen vaihtoehtona.
Osatyö esille
Akavalaisten eläkeasenteista tehdyn selvityksen mukaan akavalaiset olisivat halukkaampia palaamaan kuntoutuksen avulla takaisin työelämään kuin jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle. Kuntoutusta olisi siksi järkevää tehostaa.
Työurien pidentämistä edistäisi Helteen mukaan sekin, että osatyömahdollisuuksia olisi nykyistä enemmän. Se ei onnistu, ellei työpaikoilla tarjota joustavia työmahdollisuuksia, kuten osa-aikatyötä, etätyötä ja työaikapankkeja. Akavalaisista 60 prosenttia arvioi jatkavansa työelämässä 63 ikävuoden jälkeen, jos saisi lisää vapaa-aikaa.
– Suomen eläkejärjestelmässä ei työttömyysputkea lukuun ottamatta ole akuutteja muutospaineita. Työurien pidentämisen tärkeimmät keinot ovat muualla kuin vanhuuseläkeiässä, Helle korostaa.
Akavan tutkimuksen akavalaisten eläkeasenteista toteutti TNS Gallup Oy. Kyselyyn vastasi 1 136 työelämässä olevaa akavalaista lokakuussa 2010.
lehti 