Ensi vaalikaudella pitäisi huolehtia myös julkisen talouden tasapainosta
Ministerit pitävät tiukasti kiinni rahoista, joita heille hallitusneuvottelujen yhteydessä sovituissa budjettikehyksissä on tullut. Kesken vaalikauden ei rahoja toisen ministerin käyttöön anneta. Hallituksen ja etujärjestöjen edustajista koostuvalle talousneuvostolle laaditussa raportissa arvioidaan, että tällaiset painopisteen muutosongelmat eivät ratkea säännöillä vaan niihin on löydettävä poliittinen ratkaisu.
Raportissa tutkijat ja myös valtion budjetin teosta perillä oleva virkamiehet pohtivat valtion talouspolitiikan linjausten pitävyyden, budjettikehysmenettelyn ja talouspolitiikan arvioinnin parantamista.
Suomessa hallitukset ovat jo pitkään kautensa alussa päättäneet menokehyksistä koko vaalikaudelle ja ne ovat pitäneetkin tiukasti. Valtiovarainministeriön budjettipäällikön Hannu Mäkisen mukaan ensi vuonna ne jopa alitetaan 300 miljoonalla eurolla.
Sen sijaan julkisen talouden menojen ja tulojen erotusta eli julkisen talouden tasapainoa koskevat tavoitteet ovat vuotaneet pahemmin. Talouspolitiikan toimintasääntöjä kehittämällä tähän haetaan parannusta, koska jatkossa julkisen talouden ylijäämän turvaamiseen halutaan suurempi paino.
Menot ja tulot samoihin raameihin
Kehysmenettelyäkin halutaan parantaa, koska niihin sisältyy nyt vain kolme neljäsosaa valtion menoista ja kaikista julkisista menoista vain kolmasosa. Niiden ulkopuolella ovat esimerkiksi pitkäaikaiset investoinnit, samoin kaikki tulopuolen muutokset kuten verotuet ja verotuksen tason muutokset.
Menokehyksiin halutaan hieman lisää joustavuutta, mutta tältäkin osin joustosääntöjen pitäisi olla selvät.
Uusitusta kehysmenettelystä on tarkoitus saada esitys aikaan maaliskuussa.
Uusi vahtikoira hallitukselle
Raportissa pohditaan mahdollisuutta muodostaa uusi riippumaton asiantuntijaelin vahtimaan harjoitettua talouspolitiikkaa. Uuden neuvoston tai ryhmän tehtävä olisi esimerkiksi arvioida sitä, pysytäänkö asetetuissa talouspolitiikan tavoitteissa ja onko hallituksen politiikka kestävää pidemmällä tähtäimellä.
Esimerkiksi Ruotsissa tällainen finanssipoliittinen neuvosto on toiminut pitkään. Toisinaan se on joutunut napit vastakkain hallituksen kanssa.
Kirjoittajat pitävät valtaosin myönteisenä ajatusta jonkin tyyppisen ulkopuolisen arviointielimen perustamisesta, vaikka osin samantapaisia toimia tehdään jo esimerkiksi valtiontalouden tarkastusvirastossa. Myös EU:n komissio vahtii vakausohjelmien kautta samoja asioita aikaisempaa tiukemmin.