KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Marja Tyrnin juurilla

Aku Hirviniemellä  ja Aino-Kaisa Pekosella on läheiset ja lämpimät välit. Tekemisissä ollaan melkein päivittäin.

Aku Hirviniemellä ja Aino-Kaisa Pekosella on läheiset ja lämpimät välit. Tekemisissä ollaan melkein päivittäin. Kuva: Jarmo Lintunen

Koomisiin rooleihin ajautuva näyttelijä Aku Hirviniemi on ollut koomikko lapsesta lähtien. Pienenä hän hauskuutti isompien sisarusten kaveripiiriä. Sisaruksia se ei huvittanut.

Kai Hirvasnoro
17.1.2011 13.30

Julkaistu Kansan Uutisten Viikkolehdessä 19.3.2010

Riihimäkeläisessä omakotitalossa vastaan tulee väsyneen näköinen nuori mies, vaikka maanantai on jo iltapäivässä. Viikonloppuna oli juontokeikka ja kännykkä pukkaa uusia tarjouksia. Edellisellä viikolla autokauppiaskin neuvoi takomaan niin kauan kuin rauta on kuumaa.

Syy näyttelijä Aku Hirviniemen, 26, kiireisiin on television maaginen voima. MTV3:n lauantai-iltojen Putous-viihdeohjelman parodiseksi tarkoitettu kilpailu vuoden parhaasta sketsihahmosta otettiinkin tosissaan. Hirviniemen Marja Tyrni, klassinen naiseksi pukeutunut mies, vei voiton ja nyt kaikki haluavat kuulla Marja Tyrnin hokevan, että ”Suut makiaks´.”

ILMOITUS
ILMOITUS
On tällainen koominen pärstä ja näyttämölläkin koominen rytmi.

– Minua pyydetään kuin Idols-tähteä kaiken maailman nuoriso-ohjelmiin ja kissanristiäisiin, Hirviniemi kertoo kännykkää hiljentäessään.

Suurin hullunmylly pysähtyy jo keikkamyyjään. Aku Hirviniemi ei ole niin perso rahalle, että uhraisi sen vuoksi mielenrauhansa.

– Jos ottaisi jokaisen keikan, saisi olla koko ajan jossain esiintymässä. Luulen, että itseltäni loppuisi nautinto ensimmäisen viikon jälkeen. Harvakseltaan on ihan hauska lyödä peruukki päähän.

Aku Hirviniemi suostuu esiintymään roolihahmona, jos hinnoista sovitaan.

– Mutta Marja ei ole mikään halpa vosu, Hirviniemi varoittaa.

Juuri niitä Hirviniemiä

Aku Hirviniemi on juuri niitä Riihimäen Hirviniemiä, joista Viikkolehdessä on kerrottu ennenkin. Edellisellä vaalikaudella Riihimäen Vasemmistoliiton nelihenkisestä valtuustoryhmästä kolme oli Hirviniemen perheestä ja varavaltuutettu Nina Lahtinen heidän miniänsä.

Nyt viimeisillään raskaana oleva Nina Lahtinen, Aku Hirviniemen avovaimo, tekee lähtöä töihin ja samaan aikaan paikalle saapuu Akun isosisko Aino-Kaisa Pekonen, Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja ja kaupunginvaltuutettu. Nyt valtuustoryhmän kuudesta jäsenestä neljä kuuluu Hirviniemen klaaniin, kun Erja ja Rauli Hirviniemen lisäksi myös Nina Lahtinen meni viime vaaleissa läpi.

Ammatin alkeet jo teinipoikana

Aku Hirviniemeä sen sijaan ei tunneta politiikasta, vaan hän on parina viime vuonna tullut tutuksi näyttelijänä televisiossa ja teattereissa. Ryhmäteatterin Tuntemattomassa sotilaassa hän esitti Hietasta ja televisiossa hänet nähtiin ennen Putousta Presidentin kanslian autonkuljettaja Illuna.

Aku Hirviniemi esiintyi Riihimäen nuorisoteatterissa ensi kerran 11-vuotiaana ja vain vähän myöhemmin hän jo teki keikkoja kaverinsa Janne Katajan kanssa. Tehtiin Veljespari Liikanen -showta ja esiinnyttiin lastentaikureina. Oltiin myös Tauno ja Martta, mutta silloin naiseksi pukeutui Kataja. Aku teki jo 14-vuotiaana keikkoja.

– Se oli sellaista heittäytymistä ja häpeän riman laskemista, Aku Hirviniemi sanoo ensimmäisestä ”teatterikoulustaan.”

Koominen pärstä, koominen rytmi

Koomikkona hän aloitti ja koomikoksi itsensä kokee. Tuntemattomassa sotilaassa häntä kaavailtiin myös Lahtiseksi, mutta Aku Hirviniemi sanoo, ettei haluaisi esittää ihmistä, joka on koko ajan vihainen. Säksättävä Hietanen oli paljon omempi rooli.

– Olen minä koomisesti virittynyt. On tällainen koominen pärstä ja näyttämölläkin koominen rytmi, Hirviniemi myöntää.

Teatterikoulussa näyttelijäntyön professori Vesa Vierikko piti puhuttelunkin siitä, että pitääkö joka rooliin ängetä komediaa. Niinpä Teatterikoulun Frank Wedekindin Lulussa hän oli traagisesti itsemurhaan päätyvä taidemaalari. Mutta kaksoisroolissa hän oli samassa näytelmässä myös näyttämöllä hetken pyörähtänyt koominen hovimestari.

– Kaikki palaute siitä esityksestä liittyi hovimestariin. Sydänverellä raastamaani taidemaalaria ei muistanut kukaan.

Pikkuveli varasti shown

Neljä vuotta vanhempi Aino-Kaisa Pekonen muistaa pikkuveljen olleen koomikko lapsesta saakka.

– Ärsytykseen asti. Akulla ei oikein ollut ikäistään seuraa. Kun minulla oli kavereita, Aku ajautui aina hauskuuttamaan. Kaikki kaverit nauroivat, mutta voit kuvitella, että isosiskosta se ei ollut huvittavaa.

– Muistan kyllä, että minut ajettiin aina pois, Aku murahtaa.

Pikkumiehen omatekoinen stand up -komiikka varasti päähuomion myös Aino-Kaisan rippijuhlissa. Aku oli silloin kymmenvuotias.

Nelikymppiseksi alkoholistiksi

Se ensimmäinen näytelmä oli muuten Kuunpoika, jossa kolmoisroolin tehnyt Aku Hirviniemi joutui tanssimaankin tongalaisena viidakkopoikana. Kaislahameessa.

Aino-Kaisa Pekonen muistelee äidin velvoittaneen isommat sisarukset, heillä on vielä vanhempi veli, katsomaan näytelmää sillä puheella, että jos Akusta tulee maailmantähti, niin onhan se ihan ensimmäinen esiintyminen nähtävä.

Aino-Kaisa kertoo nähneensä suurimman osan Akun näytelmistä. Aku taas arvelee nähneensä Aino-Kaisan kerran pitämässä poliittista puhetta. Tämä tapahtui Tampereella piirikokouksessa, johon silloin Tampereen Työväen Teatterissa näytellyt Aku tuli kuuntelemaan siskoaan.

Aku Hirviniemi ei muista, minkä palautteen antoi. Poliittista esiintymistä hän pitää vaikeampana kuin omaa työtään. Näyttelijällä on suojamuuri edessään ja hän voi vedota, että teksti on jonkun toisen kirjoittamaa.

Seuraavaksi Aku Hirviniemi nousee lavalle Hämeenlinnan teatterin uuden Verkatehtaan näyttämön avajaisissa syksyllä. Silloin hän esittää 12-vuotiasta painijaa.

Ylen Kotikatsomossa Hirviniemi näyttelee transvestiittia 29.3. nähtävässä Elias Koskimiehen mustassa komediassa Päivät kuin unta. Syksyllä on tulossa Matti Ijäksen uusin ohjaus, Petri Tammisen romaaniin pohjautuva Enon opetukset, jossa Aku Hirviniemi on se alkoholisoituva eno.

– Yritän tässä rappioittaa itseni huhtikuulle, kun pitäisi näytellä nelikymppistä alkoholistia. Se on aika traaginen rooli. On siinä komediaakin, mutta Ijäksen tyyliin lakonista.

Kahden tv-elokuvan välissä Aku Hirviniemi esiintyy elävänä yhdessä Janne Katajan kanssa ainakin kerran. He juontavat Vasemmistoliiton puoluekokouksen iltajuhlan.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

Minja Koskela ja Aino-Kaisa Pekonen kuvailivat sosiaaliturvan leikkauksia järkyttäviksi ja julmiksi.

”Järkyttävää, hirveää, julmaa” – eduskunnassa käynnissä viimeinen erä sosiaaliturvan leikkauksista

Gashaw Bibani on Vasemmistonaisten uusi puhenainen.

Naisvihan ja äärioikeiston nousu on pysäytettävä, vaatii Vasemmistonaiset

Yksi stalinilainen tappotanner oli Petroskoin lähellä sijaitseva Krasnyi bor eli Punakangas. Siellä teloitettiin noin 1¿200 ihmistä, joista suomalaisiksi tiedetään 582.

Nyt se on tutkittu: Stalinin vainoissa tapettiin ainakin 4700 suomalaista, mikä on vähemmän kuin on yleensä ajateltu

Minja Koskela.

Koskela vaatii puuttumaan nuorten työntekijöiden kaltoinkohteluun – ”Oikeistohallituksen politiikka pahentaa tilannetta”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Hallitus vie 50000 työttömältä kuntouttavan työtoiminnan 1,6 miljoonan säästön takia

 
02

Linnan juhlien katsominen teki pahaa

 
03

Useita hallituksen köyhyyttä lisääviä esityksiä loppusuoralla eduskunnassa

 
04

”Näemme joka kuukausi nälkää” – näin Suomessa eletään vuonna 2025

 
05

Yhdysvallat on koko ajan tiennyt Israelin sotarikoksista

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Hallituspuolueet tuomitsevat perussuomalaisten rasistiset kuvat, vastuu seurauksista jää persuille itselleen

16.12.2025

Tuloerot kasvoivat, ja juuri nyt niitä kasvatetaan eduskunnassa lisää

16.12.2025

Köyhyys lisääntyi ja syveni viime vuonna, samaan aikaan suurituloisimpien tulot kasvoivat

16.12.2025

Vasemmistoliiton Jokelainen analysoi Orpon hallituksen taloudenpitoa: Ei tullut 100 000 työpaikkaa, tuli ennätystyöttömyys

15.12.2025

Rasismiskandaalin tulos: Purra uhriutuu, Orpo pakenee vastuuta, RKP komppaa

15.12.2025

Yhdysvallat on koko ajan tiennyt Israelin sotarikoksista

15.12.2025

Linnan juhlien katsominen teki pahaa

14.12.2025

Kiina kiristi otettaan Hongkongista

13.12.2025

Sundarbansin kansanviisaus katoaa nuorison vaeltaessa kylistä kaupunkeihin

12.12.2025

Orpon uusin nollatoleranssi rasismille täytti äsken kolme kuukautta, pian nähdään, oliko se tälläkin kertaa pelkkää sanahelinää

12.12.2025

Asekauppa Israelin kanssa lopetettava, vaativat Koskela ja Honkasalo

12.12.2025

Nälkä vähenee Latinalaisessa Amerikassa ja lisääntyy Afrikassa

12.12.2025

Useita hallituksen köyhyyttä lisääviä esityksiä loppusuoralla eduskunnassa

12.12.2025

Kansainvälisille opiskelijoille lupaillaan liikaa: Jopa 40 prosenttia päätyy leipäjonoon

12.12.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Eurooppa on digitaalisesti riippuvainen

24.11.2025

Velkajarru sementoi kurjistamisen tien

15.10.2025

On aika keskustella siitä, mitä tapahtuu Palestiinan valtion tunnustamisen jälkeen

26.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään