Helsinki julkisti tiistaina kuukausia valmistellun, mutta salassa pidetyn kulttuurihankkeen.
Kaupunginhallitus oli maanantain kokouksessa hyväksynyt kaupunginjohdon esityksen tilata kansanvälisesti tunnetulta Solomon R. Guggenheim -säätiöltä selvitys mahdollisuudesta perustaa Guggenheim-museo Suomeen.
Vuonna 1937 perustetun Solomon R. Guggenheim-säätiön toiminta on keskittynyt moderniin ja nykytaiteeseen. Guggenheim-museoita on New Yorkissa, Venetsiassa, Berliinissä sekä Bilbaossa. Suomen museo olisi kuudes Guggenheim-museo, sillä vuonna 2013 avautuu Yhdistyneiden arabiemiirikuntien pääkaupungissa Guggenheim Abu Dhabi, yli 40.000 kerrosneliömetrin laajuinen modernin ja nykytaiteen museo.
Selvitystyö alkaa heti
Hankkeessa ovat Helsingin kaupungin ja Solomon R. Guggenheim -säätiön ohella Suomen Kulttuurirahasto ja Svenska kulturfonden.
Helsinki ja suomalaisrahastot sijoittavat hankkeen selvitystyöhön kaksi miljoonaa euroa. Helsingin osuus summasta on puolet, rahastot vastaavat toisesta puolesta.
Työ alkaa heti ja sen on tarkoitus valmistua vuoden kuluessa.
Selvityksen tavoitteena on hahmottaa millainen 2000-luvun museo voisi olla ja minkälaiseksi voisivat uuden aikakauden monialaisen taidemuseon tehtävät ja rakenteet olla, millaiseksi muun muassa sen näyttelytoiminta voisi muodostua.
Ainutlaatuinen hanke
Kysymykset mahdollisesti perustettavan museon sijainnista, koosta ja ”sisällöstä” ovat ennen aikaisia.
Mitään suunnitelmia näistä asioista ei tiedotustilaisuudessa puhuneen kaupunginjohtaja Jussi Pajusen mukaan ole olemassa. päätöksiä ei ole esimerkiksi arkkitehtuurikilpailusta. Tiettävästi Töölönlahdestä ja Katajanokasta on keskustelu museon sijaintipaikkana.
– Tehtävä selvitys tulee ratkaisemaan tilan ja sen käytön, kuvasi Pajunen.
Pajunen ja apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haatainen korostivat hankkeen ainutlaatuisuutta. Hankkeen tuloksena ei tule syntymään kopiota mistään olemassa olevasta, vaikka Pajunen myönsikin innostuksensa, jonka koki Helsingin kaupunginhallituksen kolme vuotta sitten tekemällä vierailulla Bilbaon Guggenheim-museoon.
Sisältö edellä
Haataisen mielestä hankkeessa on hienoa se, että prosessi etenee sisältö edellä.
– Sisältö tulee ratkaisemaan tilakysymykset, Mitään ei rakenneta ennen kuin sisältö on selvillä.
Guggenheimin asiantuntijoita halutaan mukaan tutkimaan Suomen mahdollisuuksia vahvistaa asemaansa kansainvälisellä kulttuurikentällä.
– Tässä työssä Helsingillä on maan pääkaupunkina ja maan merkittävimpänä taidemuseokeskittymänä erityinen vastuu, korosti Pajunen, joka talousmiehenä muistutti yleisesti hyväksytystä käsityksestä, jonka mukaan kulttuurikohteilla on suuri myönteinen vaikutus myös kansakuntien taloudelliselle kasvulle.
Pajunen tähdensi myös museon suurta merkitystä Helsingille. Toteutuessaan se edistäisi hänestä suomalaisen kuvataiteen ja kulttuurin kansainvälistä asemaa. Helsinki saisi taiteesta nostetta ja kansainvälistä näkyvyyttä.
Bilbaon museon hyväksyttävä
Pajunen arvioi museohankkeen valmistumisen ajankohdaksi optimistisimmillaan– mikäli sen toteuttamiseen päädytään – vuodet 2017-18.
Päätetyn selvityksen aloittaminen on ensimmäinen askel monivaiheisessa prosessissa. Uuden Guggenheim-museon rakentaminen on loppukädessä Helsingin kaupunginvaltuuston ja Guggenheim-säätiön hallituksen päätettävissä. Solomon R. Guggenheim-säätiön ja Bilbaon Guggenheim-museon välinen nykyinen sopimus edellyttää myös, että viimeksi mainittu hyväksyy rakentamisen. Mahdollisen uuden museon hallinnoinnista ja toiminnasta vastaisi Guggenheim.