Oppositio jättää SDP:n johdolla keskiviikkona hallituksen vastattavaksi välikysymyksen tuloeroista ja verotuksesta.
Vasemmistoliiton Annika Lapintie toteaa, että ne liittyvät vahvasti toisiinsa, sillä verotus kasvattaa isolta osalta muutenkin kasvavia tuloeroja. Pieniä tuloja verotetaan suhteettoman ankarasti.
– Meidän verotus hyvin epäoikeudenmukaista. Esimerkiksi pienistä tulonsiirroista maksetaan ankarammin veroa kuin samansuuruisesta ansiotulosta, eläkkeestä tai pääomatulosta, Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja sanoo.
– Kevyimpään verotukseen pääsee pääomatuloilla. Kun ne kasvavat, veroprosentti ei nouse. Näin on, vaikka veromaksukyky kasvaa selvästi.
90-luvun perua
Tulonsiirtojen, vaikkapa työttömyyskorvauksen, korkeampi verotus perustuu 90-luvun alussa tehtyyn ratkaisuun, jossa tulonsiirroista ei voi tehdä vastaavaa vähennystä kuin ansiotuloista ansiotulovähennyksellä ja eläketuloista eläketulovähennyksellä.
Lapintie toteaa, että eduskunnassa keskustellaan asiasta silloin tällöin ja aina keskustelussa saa kuulla, että etuuksien ankarampi verotus kannustaa ihmisiä töihin.
– Tällaiset argumentit kuvastavat vinoutunutta ihmiskäsitystä, Lapintie kuittaa.
– Totta kai työkykyiset ihmiset menevät töihin, jos on töitä. Ongelma on yleensä se, että ei ole töitä. On kohtuutonta, että siitä rangaistaan.
Verotus kiihdyttää tuloeroja
Lapintie toteaa, että pääomatulot ovat kasvaneet, mikä osaltaan on kasvattanut tuloeroja.
– Sitä sitten kiihdytetään verotuksella, hän sanoo.
– Esimerkiksi listaamattomista yrityksistä voi nostaa 90 000 euroa verovapaasti.
Summa vastaa noin kolminkertaisesti suomalaisen keskituloa bruttona.
Isoihin varallisuuksiin kohdistunut varallisuusvero poistettiin edellisellä vaalikaudella.
– Sitä on korvattu kiinteistöverolla, jota maksavat kaikki. Nekin, jotka asuvat vuokralla, maksavat sitä vuokrassaan, Lapintie ottaa.
Samaan aikaan pienimmät tulot ovat junnanneet paikoillaan. Etuudet, kuten toimeentulotuki, työmarkkinatuki, työttömyyskorvaukset eivät ole pysyneet muun tulokehityksen mukana.
Vielä olisi kysymistä
Välikysymyksessä on mukana koko oppositio eli SDP, vasemmisto, Kristillisdemokraatit ja Perussuomalaiset.
Välikysymys on pääministeri Mari Kiviniemen (kesk) kesällä aloittaneen hallituksen kolmas. Lokakuussa oppositioryhmät SDP:tta lukuunottamatta tekivät välikysymyksen jätevesiasetuksesta. Marraskuussa koko oppositio kysyi Vasemmistoliiton johdolla harmaan talouden torjunnasta.
Vieläkö tulee välikysymyksiä ennen kevään eduskuntavaaleja?
– Jaa, sellaisia aiheita kyllä olisi, joista tekisi mieli kysyä, Lapintie sanoo.
– Niitä on lapsiperheiden asema, vanhusten asema, terveydenhuolto. Hallituksella olisi ollut mahdollisuus korjata näitä, mutta se ei ole tehnyt sitä.
uutiskirje 
