– Lisää hoitajia, vaatii sairaanhoitaja Armi Lindell. Hän on Vasemmistoliiton loviisalainen eduskuntavaaliehdokas.
Lindell pitää julkisen terveydenhuollon uudistamista välttämättömänä ja aloittaisi sen hoitajien ja potilaiden määrän rajaamisesta. Hän on vanhempainvapaalla sairaanhoitajan työstä Porvoon aluesairaalan psykiatriselta päivystysosastolta.
– Hoitajia tarvitaan lisää huolehtimaan potilaista ja asiakkaista. Tarvitsemme lain, joka määrää, kuinka monta potilasta enintään voi olla hoitajaa kohti, Lindell sanoo.
Enimmäismäärän pitäisi koskea niin sairaalaosastolla, terveyskeskusosastolla, ympärivuorokautisessa hoidossa kuin kotihoidossa tapahtuvaa hoitoa ja siinä pitäisi ottaa huomioon hoidon vaativuuden taso.
Lindell on kyllästynyt puheen paapatukseen, jota terveydenhuollosta kuulee paljon.
– Esimerkiksi vanhustenhoidon osalta puhutaan, että jokaisella pitää olla oikeus hyvään hoitoon. Sehän on jo, mutta se ei toteudu.
Suositus ei riitä
– Suositukset hoitajien määrästä eivät riitä, Lindell painottaa.
Tällä hetkellä vanhusten ympärivuorokautisesta hoidosta annetun suosituksen mukaan hyvää hoitoa voidaan antaa 0,7-0,8 hoitajalla vuorokaudessa potilasta kohti.
– Se tarkoittaa 14 – 16 hoitajaa 20-paikkaisella osastolla, Lindell laskee.
Hänen tuntumansa on, että suosituksia ei noudateta.
– Todellisuudessa hoitajien määrät ovat huomattavasti pienemmät.
Työtaakka täynnä
Lindellin mielestä on mahdoton enää tehostaa hoitotyötä lisäämällä hoitajakohtaista työtaakkaa. Se on täynnä.
– Hoitajien työturvallisuus, työssäjaksaminen ja ammatillinen työskentely on taattavissa vain nykyistä suuremmalla määrällä hoitajia. Potilaiden turvallisuus ja oikeus laadukkaaseen hoitoon toteutetaan vain lisäämällä henkilökunnan määrää, hän arvioi.
Hän on huolissaan myös kotihoidon työtaakasta. Kotikäyntien aikoja on koko ajan lyhennetty hoitotyön tehostamisen nimissä, vaikka kotona asuu yhä huonompikuntoisia vanhuksia.
– Kotihoidossa tarvitaan myös hoitajakohtainen asiakasmäärä takaamaan sen, että kotihoitajalla ja kotisairaanhoitajalla on riittävästi aikaa avustaa kotona asuvaa vanhusta, hän sanoo.
Lex Sarah Suomeenkin
Lindellistä valtion on vihdoin otettava asiassa vastuu ja lisättävä rahaa kunnille perusterveydenhuollon ja sairaanhoidon hoitamiseksi.
– Lisärahan suuntautumista terveyden- ja sairaudenhoitoon tulee valvoa, etteivät kunnat vähennä omaa rahoitusosuuttaan, hän tarkentaa.
Lindell kaipaa Suomeen myös lakia, joka velvoittaa työntekijät ilmoittamaan vanhuksiin ja vammaisiin kohdistuvasta puutteellisesta hoidosta, kaltoinkohtelusta ja väärinkäytöksistä. Ruotsissa vastaava laki, lex Sarah, tuli voimaan 1999.
Lex Sarah´n lähtölaukaus oli Ruotsin television ajankohtaisohjelma, jossa 23-vuotias perushoitaja Sarah Wägnert puhui suunsa puhtaaksi maan vanhustenhoidon tilasta.
Laki koskee sekä julkisia että yksityisiä hoivapalveluiden tarjoajia.
lehti 