Pienissä yrityksissä tingitään laadusta
Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on hankittava työntekijöille työoloihin sopivat vaatteet. Suomen suurimman työvaatetoimittajan Image Wear Oy:n toimitusjohtaja Pekka Nikkanen kertoo, että suuret yritykset huolehtivat vaatteista hyvin.
– Yrityskuva halutaan pitää hyvässä kunnossa, joten työntekijöille hankitaan yhtenäiset vaatteet.
Sen sijaan pienemmissä yrityksissä vaatteiden hankinnassa saattaa olla suuriakin ongelmia. Rakennusliiton työsuojelusihteeri Tapio Jääskeläisen mukaan työntekijöiltä tulee usein ilmoituksia siitä, etteivät he saa käyttöönsä jalkineita tai riittävästi vaatteita.
– Vaatteiden vaihtovälit saattavat myös olla pitkiä. Työmaalla kuljetaan rikkinäisissäkin vaatteissa, Jääskeläinen kertoo.
Suurissa yrityksissä työvaatteiden hankinta parantui hänen mukaansa pari vuotta sitten rakennustyön turvallisuusasetuksen myötä. Asetuksen mukaan työnantajan on hankittava työntekijälle huomiovärilliset suojavaatteet. Lisäksi useimmissa alan työehtosopimuksissa työnantajia velvoitetaan tarjoamaan tietty määrä eri vuodenaikoihin sopivia vaatteita.
Tietämys vaatteista ontuu
Jääskeläinen uskoo, että pienissä yrityksissä ongelmien syynä on laadusta tinkiminen. Halvat vaatteet eivät aina kestä eivätkä ole käyttötarkoitukseen soveltuvia. Joskus yritetään säästää vaatekuluissa kokonaan.
– Eräässä tapauksessa maalausalan yritys ei antanut työntekijälle suojahanskoja. Kummallistahan se on, jos hanskoissakin ruvetaan pihistämään. Rahapotti ei voi olla niistä kiinni.
Joka firmassa vaatteiden ominaisuudetkaan eivät ole selvillä. Pekka Nikkasen mukaan työnantajat tuntevat melko huonosti työvaatteiden vaatimuksia.
– Ei välttämättä tiedetä, millaiset vaatteet ovat oikeat työturvallisuuden kannalta. Esimerkiksi räjähdysvaarallinen työ vaatii tietynlaiset vaatteet.
Tapio Jääskeläistä huolettavat erityisesti tietyt ammattiryhmät.
– Esimerkiksi kemikaalien ja pinnoitusaineiden kanssa työskentelevien vaatteet saastuvat, eikä se tietenkään ole terveydelle hyvä asia.
Jos rikkomuksia esiintyy, työnantajan kanssa pyritään ensin keskustelemaan. Yleensä asiat ratkeavat jo tässä vaiheessa.
– Yleensä työnantaja havahtuu siihen, että työntekijä on lähtenyt kyselemään asiasta muualta, Jääskeläinen toteaa.
Palvelualalla puhutaan kengistä
Palvelualalla laiminlyönnit ovat lähinnä yksittäistapauksia.
– Toki asiat ovat meilläkin paremmin suurimmissa yrityksissä, Palvelualojen ammattiliiton PAMin työympäristösihteeri Elisa Kähärä kertoo.
Kähärän mukaan kysymyksiä tulee eniten jalkineiden hankkimisesta. Työantajan on hankittava turvakengät, jos työskenteleminen ilman niitä on selvä turvallisuusriski.
– Joillakin työpaikoilla työnantaja myös korvaa ainakin osittain esimerkiksi seisomiseen suunnitellut hyvät jalkineet.
Palvelualalla on käytettävä työnantajan edellyttämiä vaatteita. Kähärä muistuttaa, että vaate on maksettava silloin työnantajan pussista. Pesusta huolehtii yleensä työnantaja. Muulloin maksetaan pesukorvaus- usein pesuaineena.
lehti 