Vasemmistoliiton kemijärveläinen kansanedustaja Markus Mustajärvi arvioi, että hallituksen päätös myydä Kemira GrowHow norjalaiselle Yaralle oli kuin Alaskan myyminen Venäjältä Yhdysvalloille.
Hänestä hallituksen päätöksen typeryys ilmeni viimeistään nyt, kun Yara ilmoitti tutkivansa ensisijaisena vaihtoehtona jalostaa Soklin malmi Venäjän puolella Kovdorissa.
– Kemira GrowHow’n myyntiä voi verrata siihen, kun Venäjä möi Alaskan Yhdysvalloille pilkkahintaan, hän sanoo.
– Sitäkin päätöstä kaduttiin raskaasti jälkikäteen.
”Pilkkahintaan”
Yara kertoi tiistaina, että Soklin fosforipitoinen malmi kannattaa rikastaa Venäjän Kovdorissa, jossa on jo rikastamo. Itä-Lapissa on toivottu yhtiön rakentavan oman jalostamon Soklin kaivosalueelle Savukoskelle. Itse kaivoksesta yhtiö aikoo päättää ensi vuonna.
Päätöksen myymisestä teki pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) hallitus vuonna 2007. Valtio myi 30 prosentin osuutensa lannoitteita tuottavan yhtiön norjalaiselle Yara International -yhtiölle toukokuussa 2007. Yara hankki myöhemmin lähes kaikki Kemira GrowHow´n osakkeet omistukseensa. Kauppaan kuului myös Soklin kaivosalue.
Valtion luovuttua omistuksestaan ovat paikalliset, seudulliset, maakunnalliset ja valtiolliset päättäjät Mustajärven mukaan olleet yhtiön armoilla odottaessaan, mitä Yara päättää Soklin suhteen.
– Valtio möi omistuksensa pilkkahinnalla, Mustajärvi sanoo.
– Samalla se luopui mahdollisuudesta ratkaista kaivoksen avaaminen kansallisesti parhaimmalla tavalla.
Kuin Alaskan myyminen
Mustajärvi painottaa sitä, että valtio olisi voinut itse päättää jatkojalostuksesta, liikenneyhteyksistä ja kaivoksen avaamiseen liittyvistä keskeisistä asioista, kuten ympäristöhaittojen minimoinnista, jos omistus olisi pidetty omissa käsissä.
Hänestä keskustaministereiden on turha kiillottaa kilpeään Kemira-päätöksen jälkeen puhumalla valtiollisen kaivosyhtiön perustamisesta.
– Kokoomuksen oppiin sen sijaan kansallisvarallisuuden yksityistäminen sopii mainiosti, Mustajärvi toteaa.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) esitti lokakuussa ajatuksen valtion kaivosyhtiöstä. Hänestä valtion tulisi osallistua jälleen kaivostoimintaan, koska merkittävien luonnonvarojen hyödyntäjien joukossa olisi oltava myös valtion puhevaltaa käyttävä yritys. Viime viikolla puolue nosti asian uudelleen esiin aluepolitiikkaansa viitoittaneessa tiedotustilaisuudessa.
Nyt Yaralla oli Suomessa lähes sadan prosentin markkinaosuus lannoitteiden myynnistä. Hinnat nousivat 28 prosenttia.